Poronlihaa padassa
Poronkäristys, juurekset ja kerma, jotka saavat hautua padassa nuotiolla – kun haluatte lämpimän päivällisen kuksaan.
ErämaapataanSuovas rieskassa – saamelaista savuporoa paistinpannulta nuotiolla
Suolaista, savuista poronlihaa, pehmeää leipää ja kirpeitä puolukoita
- 4 annosta
- Aika: 10 min kotona + 45 min nuotiolla
- Vaikeusaste: Helppo
- 8 ainesosaa
- 7 vaihetta
Suovasilla on oma tuoksunsa. Kun ensimmäiset ohuet viipaleet osuvat kuumalle pannulle, nousee savu, joka ei muistuta nuotion puunsavua: makea, suolainen ja vivahde kotasta. Viipaleet kutistuvat ja tummuvat reunoilta puolessa minuutissa, ja silloin ne pitää jo kääntää. Joku ojentaa takin sisällä kulkeneen rieskan, sille päätyy nokare kermaviiliä ja lusikallinen puolukoita, ja rulla on valmis ennen kuin se ehtii jäähtyä.
Nuotiopaikalle kylmänä maaliskuun päivänä on vaikea keksiä sopivampaa lounasta, kun sukset ovat hangessa ja jääkaira nojaa laavun seinää vasten. Suovas ei paina repussa juuri mitään, se ei tarvitse pataa eikä keittämistä, ja se tehtiin alun perin juuri tähän: ruoaksi, jonka piti säilyä ja pitää kylläisenä pitkillä siirtymillä pakkasessa.
Mitä suovas on
Suovas on saamelaista poronlihaa, joka suolataan ja sitten savustetaan kevyesti. Sana tarkoittaa pohjoissaameksi ja luulajansaameksi savustettua. Liha kuivasuolataan tai pannaan suolaliemeen noin vuorokaudeksi ja savustetaan sitten tulen päällä, perinteisesti kodassa ja usein raidan puulla, joka antaa miedon savun maun. Suola ja savu olivat alun perin keino saada liha säilymään, kun perhe siirtyi porojen mukana metsän ja tunturin välillä, ja suovas pakattiin eväiksi happamattoman leivän kanssa. Nykyään liha viipaloidaan ohueksi ja paistetaan nopeasti kovalla lämmöllä juuri ennen tarjoilua.
Ruotsissa poronhoito on saamelainen elinkeino, joka on varattu saamelaisille, ja suovas on osa saamelaista ruokakulttuuria saamenkielisine nimineen. Kannattaa katsoa, kuka lihan on suolannut ja savustanut. Lisää ruokia, joiden juuret ovat tuntureilla ja metsissä, löytyy täältä: ruotsalainen retkiruoka ja historia.
Onko suovas suojattu nimi? Ei. Suovas ei ole EU:n suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisterissä, ei rekisteröitynä nimenä eikä hakemuksena. Ruotsin saamelaisalueen perinteistä käsityötä tukee sen sijaan voittoa tavoittelemattoman Slow Food -järjestön säilytyshanke, mutta se ei ole oikeudellinen suoja. Suomessa Lapin kylmäsavustettu poronliha on ollut suojattu alkuperänimitys vuodesta 2011, mutta se on eri tuote, jota koskevat suomalaiset säännöt.
Mistä suovasta saa? Usein ohueksi viipaloituna ja pakastettuna suurempien ruokakauppojen pakastealtaista, erityisesti Pohjois-Ruotsissa. Sitä myydään myös suoraan saamelaisilta poronhoitoyrityksiltä ja poroteurastamoilta, talvimarkkinoilla ja niiden verkkokaupoissa. Lue pakkauksesta, mistä poro on peräisin ja kuka lihan on suolannut ja savustanut.
Suovas vai poronkäristys? Poronkäristys (renskav) on pakastettua, ohueksi höylättyä poronlihaa ilman suolaa ja savua, ja se paistetaan ja haudutetaan sitten kerman kanssa tai keitetään padassa. Suovas on jo suolattua ja savustettua, se paistetaan vain hetken eikä se tarvitse kastiketta.
Valmistus
- Hiillos ja kuuma pannu. Anna tulen palaa tasaiseksi hiillokseksi ja nosta pannu ritilälle lähelle hiillosta. Suovas paistetaan kuumalla ja nopeasti, joten pannun pitää olla todella kuuma ennen kuin ensimmäinen viipale laitetaan sille. Parin vesipisaran pitää sihahtaa heti pois.
- Lämmitä leivät. Laita leipien foliopaketit ritilälle pannun viereen pariksi minuutiksi ja käännä ne kerran. Tai lämmitä yksi leipä kerrallaan suoraan kuivalla pannulla, muutama sekunti kummaltakin puolelta. Laita lämpimät leivät takaisin folioon ja pidä paketti lähellä tulta.
- Paista ensin sipuli, jos haluat sitä. Sulata puolet pannulle tarkoitetusta voista ja paista sipuli pehmeäksi ja kullanruskeaksi, 4–5 minuuttia. Työnnä se pannun reunalle.
- Paista suovas erissä. Laita loput voista pannulle ja sitten kasa viipaleita yhteen kerrokseen. Paista 30–60 sekuntia, käännä ja paista yhtä kauan toiselta puolelta. Viipaleiden pitää saada väriä reunoihin ja olla kuumia läpikotaisin. Jos ne ovat liian tiheässä, ne kiehuvat omassa nesteessään eivätkä paistu.
- Säädä lämpöä siirtämällä pannua. Jos voi savuaa mustana, vedä pannu hiilloksen reunalle. Jos se ei sihise lainkaan, siirrä pannu suoraan kuumimman hiilloksen päälle.
- Voitele leivät. Levitä lämpimälle rieskalle ohut kerros voita, lisää salaatti tai kaali, sitten suovas ja sipuli, ja viimeistele nokareella kermaviiliä ja lusikallisella puolukoita.
- Rullaa. Taita ensin alareunaa ylös pari senttiä, jotta puolukat eivät valu lapaseen, ja rullaa sitten toiselta sivulta. Syö heti, kun liha on vielä lämmintä.
Oletko tehnyt tämän reseptin? Arvioi
0,0/5 · 0 ääntä
/ 5
ääni
ääntä
Ole ensimmäinen, joka arvioi reseptin.
Kiitos äänestäsi!
Ääntä ei voitu tallentaa juuri nyt. Yritä myöhemmin uudelleen.
Lisää kokeiltavia reseptejä
Kaikki reseptit →-
🔥 Nuotiolla Kebab rieskassa avotulella – marinoitu kotona, paistettu suikaleina hiilloksella
-
🔥 Nuotiolla Aamiaisburrito avotulella – kananmunaa, pekonia ja perunaa tortillassa
-
🔥 Nuotiolla Paistettua läskiä ja sipulikastiketta – rapeaa läskiä, samettista kastiketta ja keitettyjä perunoita nuotiolla
-
🔥 Nuotiolla Loimulohi – kokonainen lohifilee lankulla tulen äärellä
Kotona ja nuotiolla
Pakkasessa hankaluuksia ei aiheuta liha. Ne aiheuttaa kaikki sen ympärillä. Rieska, joka on ollut ahkiossa kymmenen asteen pakkasessa, halkeaa rullattaessa. Voi muuttuu kovaksi kuin saippua. Kermaviili paksuuntuu ja muuttuu rakeiseksi jäätyessään, ja puolukoista tulee jäinen möykky. Siksi melkein koko valmistelu on sitä, että lisukkeet pysyvät pehmeinä.
Kotona:
- Sulata suovas jääkaapissa yön yli. Jäinen suovas on yhtenä möhkäleenä, ja nuotiolla irti väännetyt viipaleet repeävät ja paistuvat epätasaisesti. Jaa sulatetut viipaleet neljään pinoon leivinpaperit välissä, niin otat esiin vain yhden pinon kerrallaan.
- Täytä pienet rasiat puolukoilla, kermaviilillä ja pehmeällä voilla. Kierrekantiset muovirasiat kestävät pakkasta paremmin kuin lasi.
- Leikkaa sipuli ja laita se pussiin.
- Kääri leivät folioon neljä kerrallaan.
Nuotiolla:
- Leivät ja voi kulkevat viimeisen matkan nuotiopaikalle takin sisällä tai sisätaskussa. Ruumiinlämpö riittää pitämään ne pehmeinä.
- Puolukat ja kermaviili pakataan keskelle ahkiota tai reppua villapaitaan käärittyinä, ei koskaan pohjalle lunta vasten. Miten tavarat pakataan, jotta ne eivät jäädy, kerrotaan täällä: pulkka varusteineen.
- Jos puolukat ovat jäätyneet, nosta rasia hetkeksi tulen lähelle ja sekoita. Jäinen puolukkanokare sulaa kuuman rullan päällä myös minuutissa.
Lisää siitä, mitä tehdään kotona, mitä kannetaan termoksessa ja mitä tehdään nuotiolla, kun on kylmä, löytyy täältä: ruoanlaitto ulkona talvella.
Vinkit suovasiin nuotiolla
- Lyhyt paistoaika. Suovas on vähärasvaista ja ohutta. Liian kauan paistettu muuttuu kuivaksi ja sitkeäksi ja maistuu suolaisemmalta.
- Ei suolaa pannulle. Liha on jo suolattua. Maista viipaletta ennen kuin maustat mitään, ja jos maustat, käytä mustapippuria.
- Puolukat tekevät työn. Hapan ja makea tasapainottavat suolaa ja savua. Tee omat survotut puolukat tai hillo tämän ohjeen mukaan: puolukkahillo.
- Lämmitä leivät yksi kerrallaan, jos on kovin kylmä. Lämmin rieska jäykistyy kovassa pakkasessa uudelleen muutamassa minuutissa, joten lämmitä mieluummin yksi leipä henkeä kohden juuri ennen rullan tekemistä.
- Lämmin juoma kylkeen. Tuntureilla pannukahvi kuuluu asiaan, ks. pannukahvi avotulella. Lapsille sopii termoksesta tämä: lämmin omenamehu.
Turvallisuus nuotiolla
Kuumalla valurautapannulla oleva voi roiskuu, ja viipaleet sihahtavat, kun ne laitetaan pannulle. Laita liha pannulle paistinlastalla tai pihdeillä, ja pidä lapset käsivarren mitan päässä pannusta. Kahva kuumenee päätä myöten, joten käytä nuotiohanskoja.
Jos joku saa palovamman, Ruotsin terveysneuvonta 1177 ohjeistaa jäähdyttämään sen heti viileällä vedellä, mutta ei koskaan jäällä tai lumella, eikä yli 15 minuuttia, koska kylmettymisen riski kasvaa. Pidä siksi vesipullo sisätaskussa, jotta se ei jäädy. Jos 12 kuukauden ikäinen tai nuorempi lapsi saa palovamman, hänet pitää aina viedä hoitoon. Lisää ensiavusta sekä siitä, missä ja milloin tulta saa tehdä, löytyy täältä: tulenteon turvallisuus luonnossa.
Raskaana olevat: Suovas on suolattua ja savustettua, mutta liha ei ole kypsennettyä, joten Livsmedelsverketin (Ruotsin ruokavirasto) neuvot kylmäsavustetusta lihasta koskevat sitä. Kylmäsavustetussa lihassa voi olla toksoplasma-loista, ja valmiiksi viipaloidussa voi lisäksi olla listeriaa, joka kestää sekä suolaa että pakastusta. Livsmedelsverket neuvoo raskaana olevia pakastamaan kylmäsavustettua lihaa vähintään kolme vuorokautta tai syömään sitä ruoassa, joka kuumennetaan höyryävän kuumaksi. Paista siksi raskaana olevan viipaleet höyryävän kuumiksi läpikotaisin, vaikka ne kuivuisivat vähän.
Allergeenit: gluteenia rieskassa, joka leivotaan yleensä vehnästä, ohrasta tai rukiista. Maitoa voissa ja kermaviilissä. Suovas on pohjimmiltaan poronlihaa, suolaa ja savua, mutta lue pakkauksen tiedot.
Suovas lasten kanssa
Lapset voivat tehdä suurimman osan omasta rullastaan itse. Antakaa heidän levittää voita, lisätä salaatti, ottaa puolukoita ja kermaviiliä ja rullata. Helpointa on, kun he seisovat leikkuulaudan tai kannen ääressä vähän matkan päässä tulesta ja aikuinen laittaa kuuman lihan heidän leipänsä päälle. Lisää ideoita pienille kokeille: ruoanlaitto lasten kanssa nuotiolla.
Suola: Suovas on suolaista, se kuuluu sen luonteeseen. Livsmedelsverket ilmoittaa, kuinka paljon suolaa lapset saavat enintään koko päivän aikana: alle 1 g 7–11 kuukauden ikäisille, 2,75 g 1–3-vuotiaille, 3,5 g 4–6-vuotiaille ja 4,25 g 7–10-vuotiaille. Vauvat siis vain maistavat. Suovasin suolapitoisuus näkyy pakkauksen ravintoarvoilmoituksesta 100 grammaa kohden. Antakaa pienimmille muutama viipale täyden rullan sijaan, ja täyttäkää loput rullasta reilummin puolukoilla, kermaviilillä ja salaatilla. Savun maku on monelle lapselle myös outo, joten yhdellä viipaleella on hyvä aloittaa.
Yleisiä virheitä
- Suovas on jäätynyt möhkäleeksi – viipaleet repeävät ja paistuvat epätasaisesti. Sulata se kotona.
- Pannu on liian kylmä – liha kiehuu omassa nesteessään ja harmaantuu eikä saa paistopintaa.
- Liian pitkä paistoaika – viipaleista tulee kuivia, sitkeitä ja suolaisia.
- Lisäsuolaa pannulle – sitä ei tarvita.
- Kylmä rieska ahkiosta – se halkeaa rullattaessa.
- Liikaa viipaleita kerralla – ne eivät ehdi paistua.
Muunnelmia suovasiin
- Sienten kanssa: Paista viipaloituja sieniä pannulla ennen lihaa ja lisää ne rullaan. Myös purkkisäilötyt sienet toimivat ja kestävät pakkasta.
- Muusin kanssa: Suovas muusin ja puolukoiden kanssa on tavallinen arkiruoka. Samalla tulella tehty rotmos sopii kylkeen.
- Omalla leivällä: Paista rieskat kuumalla kivellä tämän ohjeen mukaan: rieska kuumalla kivellä. Siellä on taikinan ohje, joten sitä ei tarvitse toistaa tässä.
- Piparjuuren kanssa: Sekoita raastettua piparjuurta kermaviiliin. Terävä maku sopii savun kanssa.
- Kerman kanssa: Kaada tilkka kermaa paistettujen viipaleiden päälle ja anna sen kiehua kokoon minuutin ajan, niin saat nopean kastikkeen leivän dippaamiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä suovas on?
Suovas on saamelaista poronlihaa, joka suolataan ja sitten savustetaan, perinteisesti raidan puulla. Nimi tarkoittaa pohjoissaameksi ja luulajansaameksi savustettua. Se viipaloidaan ohueksi ja paistetaan nopeasti juuri ennen tarjoilua, ja sitä syödään usein leivän kanssa tai muusin ja puolukoiden kera.
Mitä eroa on suovasilla ja poronkäristyksellä?
Poronkäristys on pakastettua poronlihaa, joka on höylätty ohuiksi viipaleiksi mutta jota ei ole suolattu eikä savustettu. Se paistetaan ja haudutetaan sitten, usein kerman kanssa. Suovas on jo suolattua ja savustettua, ja se tarvitsee vain lyhyen paistamisen.
Onko suovas suojattu EU:ssa?
Ei. Suovas ei ole EU:n suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisterissä, ei rekisteröitynä nimenä eikä hakemuksena. Suomessa Lapin kylmäsavustettu poronliha on suojattu, mutta se on eri tuote.
Mistä suovasta saa?
Usein pakastettuna ja ohueksi viipaloituna suurempien ruokakauppojen pakastealtaissa, erityisesti Pohjois-Ruotsissa. Sitä myydään myös suoraan saamelaisilta poronhoitoyrityksiltä ja poroteurastamoilta, talvimarkkinoilla ja niiden verkkokaupoissa.
Voiko suovasta syödä paistamatta?
Ohueksi viipaloitua suovasta syödään joskus paistamatta, mutta liha ei ole kypsennettyä. Livsmedelsverketin mukaan raskaana olevien pitäisi syödä vain kylmäsavustettua lihaa, joka on pakastettu vähintään kolme vuorokautta tai kuumennettu höyryävän kuumaksi, ja valmiiksi viipaloidussa voi lisäksi olla listeriaa, joka ei kuole pakastamalla. Paista siksi viipaleet höyryävän kuumiksi läpikotaisin, kun raskaana oleva syö.
Voivatko lapset syödä suovasta?
Voivat, mutta suovas on suolaista. Antakaa pienimmille muutama viipale rullassa, jossa on paljon puolukoita, kermaviiliä ja salaattia, älkääkä lisätkö suolaa. Livsmedelsverket ilmoittaa esimerkiksi 1–3-vuotiaille enintään 2,75 g suolaa päivässä, joten vauvat vain maistavat.
Jos haluatte rullaan mieluummin makkaraa, klassikko on rieskarulla pekoniin käärityllä juustomakkaralla muusin ja hapankaalin kera, ja senkin voi tehdä nuotiolla.
Lisää oppaita ja reseptejä luettavaksi
Lisää rullaan ja retkelle
Pakkaa ahkio oikein
Missä puolukoiden, kermaviilin ja leivän pitää olla ahkiossa, jotta ne eivät jäädy jääksi ennen lounasta nuotiolla.
Lue ahkion pakkaamisestaLounas nuotiolla pakkasessa
Mitä tehdään kotona, mitä kannetaan termoksessa ja mitä tehdään nuotiolla, kun pakkanen nipistää sormia.
Talvikeittiöön