Joululahjarunot – 36 valmista runoa ja taito kirjoittaa omia

On jouluaatto, kello on yksitoista, ja keittiön pöytä on täynnä teippiä, narua ja puoliksi taiteltuja paketteja. Joku huutaa olohuoneesta: ”Keksiikö kukaan riimiä sanalle termospullo?” Kukaan ei vastaa. Kolmen tunnin päästä paketit jaetaan, ja puolesta niistä puuttuu yhä lappu.

Tämä sivu on tehty juuri sitä hetkeä varten. Täältä löytyy 36 valmista joululahjarunoa, kaikki kirjoitettu tätä sivua varten ja lajiteltu sen mukaan, miltä paketti tuntuu: pehmeä, litteä ja kova, kolisee, syötävä, kirjekuori, vitsi tai vempele. Ja jos mikään niistä ei sovi, tarjolla on kolmen vaiheen menetelmä oman runon kirjoittamiseen. Itse lahjat löydät täältä: erilaiset joululahjat.

Kolme vaihetta: arvoitus, riimi, piikki

Hyvä joululahjaruno tekee kolme asiaa. Se on arvoitus, se rimmaa, ja siinä on pieni piikki. Ajattele niitä kolmena vaiheena tässä järjestyksessä.

1. Arvoitus. Älä kirjoita, mikä esine on nimeltään, vaan mitä se tekee. Pipo ei ole pipo, se on ”se, joka istuu ylimpänä, siellä missä ajatukset viihtyy”. Mitä kauempaa nimestä aloitat, sitä hauskemmaksi arvailu käy.
2. Riimi. Valitse loppusana ensin, ja valitse sellainen, jolle löytyy paljon riimejä. ”Puu” antaa suu, kuu, luu ja muu. ”Termospullo” ei anna yhtään mitään. Rakenna sitten rivi lopusta alkuun.
3. Piikki. Lisää jotain, mikä koskee vain saajaa: että hän hukkaa aina silmälasinsa, ei koskaan löydä lapasiaan tai väittää, ettei kuorsaa. Piikin ansiosta runo luetaan ääneen kahdesti.

Viimeisenä tulee taputustesti. Lue runo ääneen ja taputa käsiäsi jokaisella painollisella tavulla. Jos ensimmäisessä rivissä on neljä taputusta ja toisessa seitsemän, rytmi ontuu. Poista tai vaihda sanoja, kunnes riveissä on suunnilleen yhtä monta taputusta. Ruotsin sanan julklapp loppuosa klapp tarkoitti alun perin koputusta oveen, mutta rytmin voi silti taputtaa.

36 valmista joululahjarunoa paketin muodon mukaan

Kaikki runot voi kopioida suoraan lappuun. Vaihda vapaasti jokin sana, jotta runo sopii juuri sinun saajallesi.

Pehmeät paketit

Pehmeät paketit on vaikeinta pitää salassa, koska kaikki ovat jo puristelleet niitä. Silloin runon pitää hoitaa homma.

Sukat

Kaksi pientä ystävää kulkee aina yhtä matkaa –
kunnes pesukone vie toisen. Sitten toinen itkien yksin jatkaa.

Lapaset

Neljä sisarusta nukkuu yhdessä, ja uni on syvä,
viides saa oman huoneen – ja niin on hyvä.
Kaksi tällaista taloa pitää lämmön, oli millainen tahansa sää,
ja hattuhyllylle ne muuttavat vasta, kun sulaa jää.

Pipo

Tämä istuu ylimpänä, siellä missä ajatukset viihtyy,
ja pitää ne lämpiminä, vaikka pakkanen kiihtyy.

Viltti tai torkkupeitto

Se lämmittää kuin patteri, vaikka töpseliä ei ole lain,
se taittuu mielellään ja ottaa iisisti vain.
Kun ilta on pitkä, nosta se polvien päälle –
se sopii kahville, kirjalle, laululle – ja hälle.

Aamutakki

Tällä on hihat, mutta ulkona se ei käy,
se seuraa sinua tyynyltä aamiaiselle, kunnes ei leipää näy.

Litteät ja kovat – kirjat

Kirjan tunnistaa muodosta jo kädessä. Anna runon kertoa sen sijaan siitä, mitä sisällä tapahtuu.

Romaani

Se näyttää tiiliskiveltä paperissa, kova ja vakaa,
mutta avaa se, niin olet maassa kaukana vuorten takaa.

Keittokirja

Tässä on päivälliset koko vuodeksi – kukapa sen tiesi –
kunhan vain tiedät, missä on liesi.

Dekkari

Joku makaa kuolleena jo sivulla viisi –
kuka sen teki, sen selvität itse – et poliisi.

Lintukirja

Nyt ei tarvitse sanoa enää ”joku pieni ja ruskee”
siitä laulajasta pensaassa, josta sirkutus puskee.

Tyhjä muistikirja tai päiväkirja

Tämä on kirja, jossa mitään ei ole vielä käynyt –
se odottaa kaikkea, mitä mietit, teet ja tunnet – sitä ei vielä ole näkynyt.

Kolisevat paketit – pelit

Seurapeli

Se kolisee vähän, kun pakettia ravistelet,
ja taas sisarukset serkkuja vastaan asettelet.
Kukaan ei halua lopettaa – ei tänään ainakaan –
häviäjä vaatii revanssin, eikä se ole kiltti lainkaan.

Palapeli

Tässä on tuhat pientä palaa, ja kaikki hujan hajan –
tämä riittää tekemiseksi koko joululoman ajan.
Ja jos yksi pala puuttuu, kun kuvan melkein valmiiksi saa,
niin kurkkaa sohvan alle. Siellä se odottaa.

Korttipakka

Viisikymmentäkaksi kaveria ja kaksi pelleä päälle –
ne mahtuvat taskuun, ja sinä jaat: tuolle ja tälle.

Kysymyskortit päivällispöytään

Ota tämä esiin, kun pöydässä vallitsee hiljaisuus,
kaikki ovat syöneet, ja puheenvuoro on harvinaisuus.

Shakki

Kaksi armeijaa seisoo tässä mustina ja valkeina paikoillaan,
kuningas laiskottelee, ja kuningatar kulkee minne vaan.

Syötävät

Syötävä paketti on ainoa, jonka runossa antaja saa tunnustaa maistaneensa. Kotitekoinen on erityisen kiitollinen – knäckiä (ruotsalaista kermatoffeeta), suklaatryffelit ja piparkakut voi tehdä etukäteen ja paketoida purkkiin.

Suklaa tai tryffelit

Älä säästä tätä hienompaan päivään, veikko,
sillä jos se on esillä, otan sen. Olen heikko.

Knäck tai toffee

Hämmensin kattilaa niin kauan, että käsi on vieläkin hellä.
Se jää hampaisiin kiinni – mutta unelman maku on tällä.

Kahvi

Tämä on mustaa ja herättää kuin taikaa –
kuppi ja toinen, ja pää on selvä, ei kauan vie aikaa.

Juusto

Se on kypsynyt pimeässä, hiljaa ja ilman hoppua,
ja kuten sinä, se paranee vuosien myötä – eikä sille tule loppua.

Kotona leivotut keksit

Leivoin enemmän, mutta tänne tullessa tiellä
maistoin vähän. Vain pienen palan – ja pari vielä.

Kirjekuoret – elämykset ja aika

Kirjekuori on paketeista vaikein arvata ja helpoin unohtaa. Kirjoita päivämäärä sisällä olevaan korttiin, niin se toteutuu. Lisää ideoita ajasta lahjana: 24 seikkailun joulukalenteri.

Yhteinen päivä ilman suunnitelmia

Tämä painaa tuskin grammaakaan,
mutta siinä on koko päivä – eikä yhtään suunnitelmaakaan.

Yö teltassa

Tämä on yö, jolloin kattona on vain kangas ja kuu –
ja tähdet ja tuli ja makkara, joka savulta maistuu.

Laskettelupäivä vanhemman kanssa

Sinä pidit tarakasta kiinni, kun olin kuusi.
Nyt minä pidän sinusta kiinni rinteessä. Sitten kotiin – nyt vuoro on uusi.

Tämä runo on kirjoitettu aikuisille lapsille, jotka antavat jotain takaisin – lisää samanlaisia ideoita: joululahjat isälle.

Teatteri tai konsertti

Kaksi paikkaa pimeässä, kun valot himmenee –
ota nenäliina, kun kyynel ja hymy samaa tietä menee.

Lapsen oma päivä

Tässä on päivä, joka on ihan vaan sun:
sä valitset kaiken, ja mä pidän kiinni suun.

Pilalahjat

Ensimmäiset joululahjarunot kirjoitettiin pilalahjoihin, joten tässä runo on kotonaan. Itse vitsit, ne jotka oikeasti päätyvät käyttöön, löytyvät täältä: joululahjat sille, jolla on kaikki.

Laatikko laatikossa laatikossa

Avaa ja avaa ja avaa taas uudestaan –
sisimpänä on jotain. Joko pinna paloi kokonaan?

Korvatulpat

En mä kuorsaa yhtään, sen oon sanonut – en todellakaan.
Mutta näillä korvissa nukut silti rauhassa vaan.

Tämän runon kirjoittaa kuorsaaja itse sille, joka joutuu nukkumaan vieressä. Piikki osuu antajaan, joten kenenkään ei tarvitse loukkaantua. Lisää lahjoja puolisolle: joululahjat miehelle.

Iso paketti, pieni asia

Paketti on valtava, mutta älä tuomitse vielä –
pohjalla on jotain pientä mutta suurta – katso, se on siellä.

Silmälasinauha

Missä silmälasisi on? Päälaellasi, rakas.
Kun tämä on kaulassa, ne roikkuu siinä – ja tulee aina takas.

Selänraaputin

Aina kutittaa siellä, mihin ei käsi yllä,
nyt ei tarvitse hangata ovenpieltä kuin lammas – tämä hoitaa, kyllä.

Vempeleet ja kovat paketit

Vempeleille on helppo keksiä runo, koska ne tekevät jotain. Lähde siitä, mitä se tekee ja missä sitä käytetään. Moni näistä sopii myös sille, joka on mieluummin ulkona: joululahjat ulkoilua rakastaville lapsille.

Tulukset tai tulitikut

Ennen raollaan olevasta ovesta heitettiin halko sisään –
tänä vuonna saat jotain, millä se syttyy. Halon minä lisään.

Otsalamppu

Se istuu otsalla, vaikka aivot siitä jo lähti,
ja kun katsot ylös, sen kanssa kilpailee tähti.

Termos

Se pitää lämpimänä sen, minkä kotona kaadoit, ja huipulle tuo
ja odottaa siellä kanssasi. Juo!

Porakone

Se surisee ja poraa ja tekee reiän seinään minne vaan,
mutta pidä se loitolla parrasta, ettei se lähde mukaan.

Kasvatettavat chilinsiemenet

Tämä on niin pikkuinen, että tuskin näkyy ollenkaan,
mutta anna sille ikkuna, niin kurkku on tulessa kokonaan.

Kompassi

Se näyttää pohjoiseen, vaikka kiertäisit koko maailman,
niin tulet metsästä kotiin – sienten kanssa tai ilman.

Näin runo syntyy – esimerkki alusta loppuun

Sanotaan, että paketissa on kuksa, puinen juomamuki, jonka voi ripustaa vyölle, ja se on menossa jollekulle, joka juo kahvinsa aina termospullon korkista.

Vaihe 1, arvoitus. Mitä kuksa tekee? Se on puuta, se on kasvanut metsässä, ja siitä juodaan ulkona. Sanat ”kuppi” ja ”kuksa” eivät saa olla mukana.

Vaihe 2, riimi. ”Metsälle” on vaikea keksiä riimiä. ”Puuta” on helpompi: muuta, suuta, kuuta ja luuta. Ensimmäinen rivi saa päättyä sanaan puuta:

Tää on metsästä ja veistettyä puuta

Vaihe 3, piikki. Termospullon korkki. Toisen rivin pitää päättyä sanaan muuta. Ensimmäinen yritys:

ja nyt sun ei tarvitse juoda termoksen korkista – ei muuta.

Taputustesti. Ensimmäinen rivi: TÄÄ on METsästä ja VEIStettyä PUUta, neljä taputusta. Toinen rivi: ja NYT sun EI tarvitse JUOda TERmoksen KORkista – EI MUUta. Taputuksia tulee enemmän, ja välissä olevat pikkusanat saavat rivin kompastelemaan. Poista se, mitä ei tarvita:

Tää on metsästä ja veistettyä puuta –
nyt termarin korkki saa lomaa. Ei muuta.

Nyt TERmarin KORKki saa LOmaa. Ei MUUta. Neljä taputusta kummassakin rivissä, oikea riimi, kuppia ei mainita – ja jokainen, joka on juonut kahvia termospullon korkista, tajuaa piikin heti.

Sanat, joille riimi löytyy – ja sanat, joita kannattaa välttää

Sivun taulukossa ”Älä sano sitä – riimittele sen ympäri” on kiertoilmauksia ja riimisanoja tavallisimmille lahjoille. Muutama asia, jotka on hyvä tietää, kun etsit itse:

• Riimi syntyy vokaalista. Kaksi sanaa rimmaa, kun ne kuulostavat samalta toiseksi viimeisen tavun vokaalista loppuun asti. Talo ja palo rimmaavat. Talo ja tuli eivät rimmaa.
• Melkein-riimi kuulostaa virheeltä. Joulu ja kuulu, metsä ja retki tai ilta ja kilpa ovat lähellä, mutta korva kuulee, että jokin hiertää. Vaihda mieluummin loppusanaa kuin venytät.
• Älä käännä lausetta nurin riimin takia. Rivi kuten ”tämän sinä jouluaattona saat” saattaa rimmata, mutta kukaan ei puhu niin. Kirjoita koko rivi uudelleen, kunnes sanajärjestys kuulostaa siltä kuin puhuisit.
• Säästä vaikeat sanat keskelle. Sanoille kuten termospullo, otsalamppu ja hammasharja ei löydy juuri lainkaan riimejä. Laita ne keskelle riviä, tai mieluummin jätä kokonaan pois.
• Älä riimittele nimen kanssa. ”Tässä pilli Villelle” kertoo liikaa ja on liian helppo. Anna nimen olla lapussa, runon ulkopuolella.

Älä paljasta liikaa

Yleisin virhe on, että runo kertoo paketin sisällön jo ensimmäisellä rivillä. Silloin arvailu on ohi ennen kuin se on alkanutkaan. Muutama niksi:

• Aloita väärästä päästä. Kirjoita siitä, mitä esine tekee saajalle, älä siitä, mikä se on. Sukista tulee ”kaksi pientä ystävää, jotka kulkevat aina yhtä matkaa”.
• Laita vihje viimeiseksi. Ensimmäinen rivi saa olla epämääräinen, toinen ratkaisee. Siinä naurun pitää tulla.
• Mieti muotoa. Litteästä ja kovasta paketista kaikki näkevät heti, että se on kirja. Silloin runossa ei pidä sanoa ”kirja”, vaan jotain siitä, mitä tapahtuu, kun se avataan.
• Anna pilapaketin valehdella vähän. Iso paketti, jossa on pieni asia, tai paketti, joka on muotoiltu joksikin muuksi, saa mielellään saada runon, joka johtaa harhaan.

Runot, jotka lapset kirjoittavat itse

Kouluikäiset lapset osaavat kirjoittaa omia runoja, ja paketti, jossa on lapsen itse kirjoittama runo, luetaan usein ääneen useimmin. Valmistus:

1. Etsi riimisanat ensin. Jää ja sää, talo ja valo, kuu ja suu. Kirjoita ne lapulle.
2. Rakenna rivit lopusta alkuun. Mikä voisi päättyä sanaan ”jää”? ”Kun pakkanen paukkuu ja järvellä on jää.” Mikä voisi päättyä sanaan ”sää”? ”Silloin tarvitset niitä, oli millainen tahansa sää.”
3. Kaksi riviä riittää. Mieluummin kaksi riviä, jotka rimmaavat, kuin neljä, jotka eivät rimmaa.
4. Lue ääneen ja taputa. Lapset kuulevat itse, kun rivi ontuu, usein paremmin kuin aikuiset.

Pienimmille, jotka eivät vielä osaa kirjoittaa, aikuinen voi kirjoittaa, kun lapsi keksii. Lahjoja, jotka sopivat ala-asteikäisille, löytyy täältä: joululahjat 6–9-vuotiaille.

Runot sille, jolla on kaikki – ja mummolle

Runo tulee sitä tärkeämmäksi, mitä vaikeampi saajalle on ostaa lahjaa. Sille, jolla on jo kaikki, runo ja vitsi ovat itse lahja, ja isovanhemmille runo voi kantaa muistoa, yhteistä tarinaa tai lupausta yhteisestä ajasta. Ideoita lahjoihin, joihin runon voi kiinnittää, löytyy täältä: joululahjat isovanhemmille.

Muutama nyrkkisääntö:

• Vanhemmille ihmisille: kirjoita isommin ja kirjoita selvästi. Runo, jota ei voi lukea ilman silmälaseja, on jo piikki sinänsä.
• Puolisolle: tässä runo saa olla henkilökohtaisempi, mutta se luetaan ääneen kaikkien kuullen. Säästä se, minkä vain te kaksi ymmärrätte, paketin sisällä olevaan korttiin.
• Työkaverille tai pakkasleikkiin: pidä piikki yleisenä. Runon pitää toimia, vaikka väärä ihminen avaisi paketin.

Runotupa – kun koko perhe kirjoittaa yhdessä

Runotupa (ruotsiksi rimstuga) tarkoittaa, että useampi istuu yhdessä ja auttaa toisiaan runojen kanssa. Ruotsissa aatonaaton illalla, uppesittarkvällen-iltana, radion ja television paneelit pitävät usein runotupaa ja kirjoittavat runoja kuulijoille. Kotona se toimii yhtä hyvin: kaikki tuovat pakettinsa, kukaan ei saa nähdä, mitä niissä on, ja muut arvailevat runon vihjeiden perusteella.

Näin voitte tehdä:

• Valitkaa ilta. Aatonaatto tai kolmas adventti sopii, kun useimmat paketit on ostettu mutta ei vielä kääritty.
• Laittakaa esille jotain lämmintä. Kattilallinen glögiä tai lasten glögiä, piparkakkuja ja kasa lappuja ja kyniä.
• Vuorotelkaa. Paketin omistaja sanoo kolme sanaa siitä, mitä siinä on, sanomatta, mikä se on. Muut ehdottavat loppusanoja ja ensimmäisiä rivejä.
• Lukekaa paras ääneen. Eniten naurua saanut runo saa ylimääräisen piparin.

Runotupa on hyvä tapa saada mukaan lapset ja teinit, jotka muuten jättävät lapun mielellään tyhjäksi.

Miksi joululahja on ruotsiksi julklapp? Perinteen historia

Ruotsin sana julklapp (joululahja) on peräisin koputuksesta. Ennen maaseudun nuoret hiipivät jouluaattona talosta taloon, koputtivat – ruotsiksi klappade – oveen, heittivät lahjan sisään ja katosivat ennen kuin kukaan ehti nähdä, kuka se oli. Lahja oli usein pila: halko, olkihahmo tai veistetty nukke. Oli tärkeää, ettei jäänyt kiinni itse teosta.

Lahjassa oli usein lappu, jossa runo selitti, miksi juuri tämä saaja oli saanut juuri tämän hienon lahjan. Runot saattoivat olla todella ilkeitä, eräänlaisia pilkkarunoja, ja ne ovat joululahjarunon edeltäjiä. Perinne on ollut Ruotsissa ainakin 1700-luvulta asti.

1800-luvun taitteessa alettiin saksalaisen joulun innoittamana antaa oikeita joululahjoja nimetyille ihmisille – pieniä asioita kuten kyniä ja hiusnauhoja. Niiden mukana tuli aina runo, ja runo oli osa lahjaa. 1800-luvulla joululahjasta tuli tavallinen porvarillisissa kodeissa. Paketit sinetöitiin sinettilakalla, ja joskus niissä oli runo.

Runot eivät ehkä ole nykyään yhtä yleisiä kuin ennen, mutta piikki elää yhä. Runo on edelleen paketin hauskin osa – ja ainoa, joka ei maksa mitään. Lisää siitä, miten joulua vietetään lasten kanssa adventista loppiaiseen: joulu lasten kanssa.