Käteinen ja maksaminen kriisissä – kolmilokeroinen lompakko

On syysloman lauantaiaamupäivä. Ostoskärry on täynnä retkieväitä, takana oleva jono on pitkä, ja maksupääte ilmoittaa, ettei sillä ole yhteyttä pankkiin. Maksatte uudelleen lähimaksulla. Sama juttu. Kahdeksanvuotias ehdottaa Swishiä, mutta kauppa ei ota Swishiä vastaan, ja puhelimessa pyörii muutenkin vain latausrengas.

Yleensä tilanne on ohi vartissa. Mutta juuri niinä minuutteina huomaatte, kuinka monta maksutapaa teillä oikeastaan on. Tämä opas kertoo siitä, että maksutapoja kannattaa olla useampi kuin yksi, jotta rikkinäinen maksupääte, matkapuhelinverkon kaatava myrsky tai pidempi häiriö maksujärjestelmissä ei estä ruokaostoksia.

Kuinka kauan perheen pitäisi pärjätä omillaan, kerrotaan täällä: kuinka kauan pitää pärjätä omillaan. Tämä sivu kertoo lompakosta.

Kolmilokeroinen lompakko

Ajatelkaa perheen maksutapoja lompakkona, jossa on kolme lokeroa:

1. Kortti, eli fyysinen muovikortti, jossa on siru ja pin-koodi.
2. Puhelin, eli Swish (ruotsalainen mobiilimaksu), mobiililompakko ja Mobilt BankID (ruotsalainen mobiilitunnistautuminen).
3. Käteinen, eli eri arvoiset setelit ja kolikot.

Sääntö on yksinkertainen: vähintään yhden lokeron pitää toimia ilman sähköä ja verkkoa. Kortti ja puhelin pärjäävät usein, kun yksi järjestelmistä temppuilee, mutta ne ovat riippuvaisia sähköstä, verkkoyhteydestä tai molemmista. Käteinen toimii niin kauan kuin joku pystyy ottamaan sen vastaan. Siksi Riksbanken ja MCF suosittelevat, että jokaisella kotitaloudella on kaikki kolme ja että niitä käytetään silloin tällöin.

Jokaisen lokeron takana on paperilappu, jossa on tärkeitä tietoja. Siitä kerrotaan alempana.

Lokero yksi: kortti, jossa on siru ja pin-koodi

Ruotsissa on 1. heinäkuuta 2026 alkaen ollut voimassa sopimus, jonka ovat tehneet Riksbanken, useimmat suuret kortinmyöntäjät, korttiverkostot, maksujen vastaanottajat sekä päivittäistavarakauppa, apteekit ja polttoaineala. Sen ansiosta kortilla voi maksaa silloinkin, kun tietoliikenne on poikki, enintään seitsemän päivän ajan. Se koskee välttämättömien tuotteiden ostoja kivijalkakaupoissa, kuten ruokaa, lääkkeitä ja polttoainetta miehitetyillä asemilla.

Ehdot on tärkeää tuntea:

• Siru ja pin-koodi. Kortti pitää työntää maksupäätteeseen, ja sinun on näppäiltävä pin-koodi. Lähimaksu ei toimi offline-tilassa, eivätkä myöskään puhelimeen tallennetut kortit.
• Yli 18-vuotiaat. Sopimus koskee useimpia yli 18-vuotiaita kortinhaltijoita. Jos teillä on teini, jolla on oma kortti, se kortti voi lakata toimimasta.
• Summaraja. Siru hyväksyy oston itse tiettyyn rajaan asti. Älkää siksi tehkö isoja ostoksia yhdellä maksutapahtumalla.
• Kaupassa pitää olla sähköt. Offline tarkoittaa ilman verkkoyhteyttä, ei ilman sähköä. Jos kaupasta puuttuu sähkö, kassa ja maksupääte eivät toimi.

Yleisin ongelma ei ole tekniikka, vaan se, että pin-koodi on unohtunut vuosien lähimaksamisen jälkeen.

Vihje: Maksakaa sirulla ja pin-koodilla kerran kuukaudessa, esimerkiksi kun ostatte perjantai-illan herkkuja. Silloin koodi on sormissa sinä päivänä, kun sitä tarvitaan, ja huomaatte ajoissa, jos kortti on vanhentunut.

Riksbanken suosittelee myös kortteja kahdesta eri korttiverkostosta, ja MCF vinkkaa tileistä eri pankeissa. Jos yhdellä toimijalla on ongelmia, toinen kortti voi silti toimia.

Lokero kaksi: puhelin, Swish ja BankID

Swish kulkee eri järjestelmien kautta kuin korttimaksut. Kun kortit temppuilevat, Swish voi siksi toimia. Puhelinlokerossa on kuitenkin kaksi heikkoa kohtaa.

Ensimmäinen on verkko. Swish ja Mobilt BankID vaativat verkkoyhteyden. Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko toimii vain niin kauan kuin mastoilla on varavoimaa, ja sitä riittää usein vain rajallisen ajan. Riksbanken on vuonna 2026 alkanut selvittää, voisiko Swishiin tulla offline-toiminto, mutta sellaista ei vielä ole.

Toinen on akku. Tyhjä puhelin on tyhjä lompakko, varsinkin jos kaikki kortit ovat mobiililompakossa. Pitäkää fyysinen kortti aina mukana ja ladattu varavirtalähde kotona. Lisää puhelimen pitämisestä toiminnassa: viestintä, kun verkko ei toimi.

BankID on avain pankkiin, mutta myös moneen muuhun. Siksi MCF neuvoo kaikkia pitämään useamman kuin yhden tavan tunnistautua sähköisesti, esimerkiksi pankin tunnuslukulaitteen varalla. Selvittäkää, tarjoaako pankkinne sellaista ja missä se on.

Lokero kolme: käteinen

Riksbanken suosittelee, että kotona on käteistä eri arvoisina seteleinä ja kolikoina niin, että se riittää ruokaan ja välttämättömyyksiin viikon ajan. Keskuspankki antaa aikuista kohti ohjeellisen summan, jonka löydät Riksbankenin ja MCF:n maksuvalmiutta käsitteleviltä sivuilta, ja sanoo samalla, että pienempikin summa auttaa. Se, kuinka paljon juuri teidän perheenne tarvitsee, riippuu siitä, kuinka monta teitä on ja mitä teillä on jo kotona. Kun kiertävä ruokavarasto on hyvin täytetty, käteisellä tarvitsee kattaa vain se, mikä loppuu, kuten maito, leipä ja vaipat.

Paras valinta ovat pienet setelit. Häiriön aikana kaupassa voi olla vähän vaihtorahaa, ja ison setelin kanssa maitolitran ostaminen voi olla hankalaa. Ottakaa myös pieni pussillinen kolikoita.

Missä käteistä otetaan vastaan?

Ruotsissa on 1. heinäkuuta 2026 alkaen ollut voimassa uusi laki. Päivittäistavarakauppojen ja apteekkien on otettava vastaan seteleitä ja kolikoita myyntipisteissä, joissa on miehitetty kassa, tiettyyn summaan asti ostoa kohti ja enintään 25 kolikkoa. Poikkeuksia on. Kaupan ei esimerkiksi tarvitse ottaa käteistä, jos turvallisuutta ei voida taata. Laissa ei ole sanktioita, joten yksittäiset kaupat kieltäytyvät silti. Pitäkää siksi mieluiten pin-koodillinen kortti varalla silloinkin, kun maksatte käteisellä.

Laki ei siis koske itsepalvelukassoja, kahviloita, vaatekauppoja eikä joukkoliikennettä. Niissä käteisestä saa edelleen kieltäytyä. Matka lähimmälle käteisautomaatille vaihtelee paljon, varsinkin maaseudulla, joten nostakaa käteinen rauhassa eikä sinä päivänä, jona kaikki muutkin haluavat tehdä sen.

Tarkistakaa vanhojen rahojen laatikko

Monella on purkki vanhoja kolikoita tai kirjekuori kauan sitten tehdyltä matkalta. Tarkistakaa ne. Vain nykyiset setelit sekä yhden, kahden, viiden ja kymmenen kruunun kolikot ovat voimassa. Vanhan mallin kolikoita ei voi lunastaa lainkaan, ja vanhentuneet setelit voi lunastaa vain Riksbankenissa, joka ottaa hakemuksia vastaan 30. kesäkuuta 2027 asti.

Näin säilytätte käteistä kotona

Käteisen pitää olla teille helppo löytää ja kaikille muille vaikea.

1. Asunnon sisällä. Ei kellarikomerossa, ullakolla eikä autossa. Kotivakuutus korvaa usein vähemmän siellä säilytetyistä tavaroista.
2. Tiiviissä pussissa. Vesivuoto tai kaapissa haljennut pullo pilaa paperin nopeasti.
3. Kahdessa paikassa. Jakakaa käteinen kahteen kirjekuoreen. Jos toinen katoaa, toinen on vielä jäljellä.
4. Kaksi aikuista tietää. Kotitalouden molempien aikuisten pitää tietää, missä kuoret ovat. Kenenkään muun ei tarvitse tietää.
5. Tarkistakaa vakuutus. Kotivakuutus korvaa murron tai tulipalon sattuessa vain rajallisen summan käteistä, eikä rikkoutumisturva yleensä koske rahaa. Lukekaa oman sopimuksenne ehdot.

Vihje: Käsitelkää käteiskuorta kuin ruokavarastoa. Ottakaa seteli kirpputorille tai jäätelökioskille ja täydentäkää kuori seuraavalla kauppareissulla. Silloin koko perhe tottuu käteiseen, mihin Riksbanken myös kannustaa.

Paperilappu lokeroiden takana

Jos puhelin on sammunut, yhteystietoluetteloa ei ole. Kirjoittakaa siksi paperilappu ja laittakaa se käteiskuoreen ja lähtölaukkuun (go-bag):

• perheen tärkeimpien tilien tilinumerot
• pankin puhelinnumero ja korttien sulkupalvelun numero
• vakuutusyhtiön numero ja vakuutusnumerot
• toistenne puhelinnumerot sekä päiväkodin, koulun ja jonkin kauempana asuvan sukulaisen numero.

Pin-koodit, salasanat ja BankID:n tai tunnuslukulaitteen koodit: ei koskaan paperille. Lappu, jossa on tilinumeroita, on vaaraton, jos se katoaa. Lappu, jossa on koodeja, ei ole. Muistakaa myös, että huijarit käyttävät mielellään levottomia tilanteita hyväkseen. Mikään pankki tai viranomainen ei soita ja pyydä sinua kertomaan koodeja tai tunnistautumaan BankID:llä.

Puhukaa lasten kanssa rahasta

Leikki-ikäiselle lapselle raha on jotain, mikä asuu puhelimessa. Siksi häiriö voi tuntua oudolta, mutta se on myös hyvä tilaisuus opettaa jotain uutta.

• Antakaa lasten maksaa käteisellä. Kirpputorilla, uimarannan kioskilla tai kahvilla laskettelupäivän jälkeen. Antakaa kuusivuotiaan laskea kolikot ja ottaa vaihtorahat vastaan.
• Selittäkää ilman draamaa. ”Joskus korttikoneet lakkaavat toimimasta, vähän niin kuin kodin wifi joskus temppuilee. Silloin meillä on varalla oikeaa rahaa.” Muuta ei tarvita.
• Antakaa tehtävä. Antakaa isomman lapsen huolehtia kolikkopussista tai pitää kirjaa kuiteista, kun teette ostoksia häiriön aikana.
• Kuori on aikuisten asia. Lasten pitää tietää, että rahaa on varalla, mutta ei sitä, missä se on.

Lisää vinkkejä kriiseistä puhumiseen lasten kanssa: varautuminen lasten ja perheen kanssa. Sähkökatkosta laajemmin kerrotaan täällä: sähkökatko, näin pärjäät.

Kokeilkaa tavallisena lauantaina

Valitkaa jokin vapaapäivä ja ostakaa viikonlopun ruoat ilman lähimaksua ja ilman puhelinta. Maksakaa yhdessä kaupassa sirulla ja pin-koodilla ja seuraavassa käteisellä. Sen jälkeen tiedätte, muistatteko pin-koodit, riittikö käteinen, oliko teillä tarpeeksi pieniä seteleitä ja onko puhelinnumerolappu siellä, missä sen pitää olla. Silloin lompakon kolme lokeroa ovat täynnä sinä päivänä, kun maksupääte hiljenee oikeasti.