Kun yhteiskunta lakkaa toimimasta – mitä tapahtuu vuorokausi vuorokaudelta ja mikä kestää

Tämä sivu käsittelee jotain, mitä teille ei kaikella todennäköisyydellä koskaan tapahdu: että sähkö, vesi ja toimitukset ovat poissa ruotsalaisessa kaupungissa useita vuorokausia tai viikkoja. Ruotsissa on varavoimaa, priorisointeja ja kuntia, joilla on suunnitelmat hätävedestä ja lämmöstä. Useimmat katkot korjataan muutamassa tunnissa.

Silti on viisasta ymmärtää, miltä tilanne näyttäisi. Kun tietää, mikä pysähtyy ensin, mikä kestää ja mitkä merkit ovat tärkeitä, tekee rauhallisempia päätöksiä. Niin on käynyt ennenkin, mutta paikallisesti. Gudrun-myrskyn jälkeen vuonna 2005 osa Smålandin kotitalouksista oli ilman sähköä jopa 45 vuorokautta. Kiovassa lähes puolet kerrostaloista oli ilman lämmitystä useita päiviä tammikuussa 2026. Kumpikaan tapahtuma ei muistuttanut katastrofielokuvaa. Ihmiset auttoivat toisiaan, ja yhteiskunta pysyi pystyssä, vain hitaampana.

Arjen muutaman tunnin katkoihin riittävät tämä opas: sähkökatko, näin pärjäät sekä viikon varasto, katso kuinka kauan pitää pärjätä omillaan. Tämä sivu menee pidemmälle.

Vesi, lämpö, tie

Kaiken tällä sivulla voi tiivistää kolmeen sanaan. Ne ovat ne kolme asiaa, jotka ratkaisevat, voiko perhe jäädä kotiin vai pitääkö sen muuttaa muualle:

• Vesi. Onko teillä juomavettä useaksi vuorokaudeksi, ja saatteko wc:n hoidettua?
• Lämpö. Pystyttekö pitämään yhden huoneen yli noin kymmenessä asteessa?
• Tie. Pääsettekö lähtemään, ja onko teillä jokin paikka, minne mennä?

Nyrkkisääntö on yksinkertainen: pysykää kotona niin kauan kuin vesi ja lämpö riittävät, ja lähtekää ennen kuin tie sulkeutuu. Ruoka on harvoin ratkaiseva tekijä. Perhe, jolla on viikon varasto, pärjää sillä pitkään. Vesi ja lämpö loppuvat ensin, ja tie sulkeutuu ilman, että kukaan ilmoittaa siitä.

Aikajana: mikä pysähtyy ja missä järjestyksessä

Yllä oleva taulukko näyttää järjestyksen. Sen taustalla on kolme mallia.

Suurin osa pysähtyy heti. Sähkövastukset, lämpöpumput, hissit, kassat, polttoainepumput, liikennevalot ja raideliikenne tarvitsevat virtaa koko ajan. Bussit kulkevat, kunnes diesel loppuu. Sveriges Radiolla ja SVT:llä on varavoimaa, joten paristoilla tai kammella toimiva radio on varmin yhteys ulkomaailmaan. Miten pidätte sen käynnissä, kerrotaan tässä: puhelimen lataaminen ilman sähköä.

Varavoima on mitoitettu tunneiksi. Mobiiliverkon tukiasemilla on usein varavoimaa vain tunniksi tai muutamaksi. Moni kestää pidempään, mutta kun Mölndalissa katkesi sähkö keväällä 2025, kaikki mobiiliverkot lakkasivat toimimasta noin tunnin kuluttua. Hälytysviranomaisilla on oma radioverkkonsa, Rakel, mutta siihen te ette voi soittaa. Varautukaa siis siihen, että hätänumeroon 112 voi olla vaikea saada yhteyttä. Kuntien turvapisteet ovat juuri tätä varten: niissä on tietoa, usein vettä ja lämpöä sekä henkilökuntaa, joka voi hälyttää ambulanssin, poliisin ja pelastuslaitoksen.

Polttoaine on todellinen raja. Vesilaitoksen, sairaalan tai tukiaseman varavoimakone käy niin kauan kuin joku tankkaa sitä dieselillä. Suurin osa maan polttoaineesta kulkee muutaman varaston kautta ja sieltä säiliöautoilla asemille. Sähkökatkon aikana useimpia pumppuja ei voi käyttää. Energimyndigheten on ehdottanut, että tietyillä asemilla, erityisesti siellä, missä asemien välimatkat ovat pitkiä, olisi varavoima, käsikytkentä ja maksaminen ilman verkkoyhteyttä. Työ on käynnissä, mutta julkista listaa asemista, joille voisi ajaa, ei ole. Täysi tankki on varmin suunnitelma.

Vihje: Tehkää puolen tankin säännöstä tapa. Tankatkaa, kun mittari näyttää puolta, ei koskaan myöhemmin. Silloin autossa on aina vähintään puoli tankkia, ja se riittää useimpiin paikkoihin, joihin haluaisitte lähteä.

Vesi ja viemäri

Jos vesilaitokselta puuttuu varavoima, putkiston paine voi Energimyndighetenin mukaan laskea parissa tunnissa. Korkeiden talojen ylimmissä kerroksissa ja mäillä olevissa taloissa se huomataan ensin. Monella vesilaitoksella on varavoimaa, mutta verkoston pumppaamoilla, sekä juomaveden että jäteveden, sitä ei aina ole. Kuinka kauan yksittäinen laitos pärjää, tietää vain oma vesihuoltoyhtiö.

Viemäri on se, minkä ihmiset unohtavat. Jätevesi pumpataan puhdistamolle, ja kun pumput pysähtyvät, sillä ei ole minne mennä. Suomen pelastusala ja Helsingin vesihuoltoyhtiö neuvovat samoin: vetäkää vessa vain tarvittaessa älkääkä kaatako vettä viemäriin ennen kuin sähköt ovat palanneet. Muuten viemäri voi tulvia, ja se tapahtuu ensin alimmissa kerroksissa. Miten pärjäätte wc:n kanssa ilman vettä, kerrotaan tässä: wc ja hygienia ilman vettä.

Yksi ihminen kuluttaa tavallisena päivänä noin 160 litraa vettä vuorokaudessa. Kriisissä kolmesta viiteen litraa aikuista kohti riittää juomiseen ja ruokaan. Kunta vastaa hätävedestä, mutta Göteborgissa on sanottu selvästi, että sairaalat ja vanhainkodit saavat vettä ennen tavallisia kotitalouksia. Siksi perheellä pitää olla omaa vettä ensimmäisiksi päiviksi. Lisää määristä ja kanistereista löytyy täältä: vesivalmius – kun hana lakkaa toimimasta.

Kaupat, kortit ja jätteet

Osa kaupoista sulkee heti, koska kassat eivät toimi ilman virtaa. Ruotsissa on 1. heinäkuuta 2026 alkaen voinut ostaa kortilla ilman verkkoyhteyttä välttämättömiä tuotteita, kuten ruokaa, lääkkeitä ja polttoainetta miehitetyiltä asemilta, mutta vain fyysisellä kortilla ja PIN-koodilla. Kassa tarvitsee silti virtaa. Käteinen on yhä se, mikä toimii useimmissa tilanteissa, katso käteinen ja maksaminen kriisissä.

Kuinka kauan jätehuolto jatkuu, sitä ei tiedä kukaan varmasti. Jäteautot kulkevat polttoaineella ja tarvitsevat henkilökuntaa, aivan kuten kaikki muukin. Laittakaa ruokajäte tiiviisiin pusseihin, mieluiten kaksinkertaisiin, ja säilyttäkää ne kylmässä ja eläinten ulottumattomissa. Kylmä varasto tai laatikko parvekkeella toimii paremmin kuin tiskipöydän alakaappi.

Terveyden kannalta ratkaisevaa on wc-jäte. Kun viemäriä ei voi käyttää, hätä-wc:iden pussit alkavat kertyä ja jätehuolto viivästyy, suurin riski on vatsatauti ja tartunnat, ei haju. Siksi kunnat suunnittelevat keräyspisteitä ja käymäläjätteen noutoa. Noudattakaa niiden ohjeita siitä, minne pussit viedään, älkääkä koskaan jättäkö niitä porraskäytävään tai kadulle. Käsien peseminen saippualla ja vedellä hyödyttää enemmän kuin mikään muu, katso wc ja hygienia ilman vettä.

Lämpö

Lämmöllä on oma sivunsa, lämmin huone, jossa ovat Energimyndighetenin (Ruotsin energiavirasto) laskelmat eri taloille. Lyhyesti: monessa vanhassa omakotitalossa lämpötila on laskenut viiteen asteeseen yhdessä tai kahdessa vuorokaudessa, kun ulkona on kymmenen astetta pakkasta, kun taas uusi matalaenergiatalo kestää noin kuusi vuorokautta. Kerrostaloasunto pitää lämmön usein useita vuorokausia pidempään kuin omakotitalo. Kaukolämpökään ei toimi ilman sähköä, koska vettä kierrättävät pumput pysähtyvät.

Paniikki ja ryöstely – mitä tutkimus oikeasti sanoo

Elokuvat ovat opettaneet meille, että ihmisistä tulee vaarallisia, kun valot sammuvat. Tutkimus sanoo muuta, mutta ei sitä, ettei niin koskaan tapahtuisi.

University of Delawaren Disaster Research Center on tutkinut katastrofeja 1960-luvulta lähtien. Sosiologi Enrico Quarantelli tiivisti asian vuonna 1994: ryöstely ja väkivalta ovat harvinaisia katastrofeissa Ruotsin kaltaisissa maissa, ja tavalliset rikokset usein vähenevät ensimmäisinä päivinä. Ihmiset jäävät paikalle, auttavat, kaivavat naapureita esiin ja jakavat sen, mitä heillä on. Muun muassa University of Sussexin psykologit haastattelivat Lontoon 7. heinäkuuta 2005 pommi-iskuista selvinneitä. Ne, jotka tunsivat kuuluvansa ryhmään, auttoivat toisiaan ja pitivät yllä järjestystä, ja tuo yhteisö syntyi itse kriisissä, vieraiden ihmisten välille.

Joskus asiat kuitenkin menevät pieleen, ja silloin on hyvä tietää, miksi. New Yorkin sähkökatko vuonna 1977 johti laajaan ryöstelyyn joissakin kaupunginosissa. Saman kaupungin katkot vuosina 1968 ja 2003 eivät johtaneet. Kun hurrikaani Hugo iski Saint Croixin saarelle Karibialla, lähes kaikki suurten ostoskeskusten kaupat ryöstettiin. Quarantelli nimesi olosuhteet: suurimman luokan katastrofi, suuret erot, jotka kaikki näkivät joka päivä, järjestäytyneet jengit jo ennen myrskyä ja poliisi, johon ihmiset eivät luottaneet. Hurrikaani Katrinan jälkeen New Orleansissa vuonna 2005 nähtiin sama kaava pienemmässä mittakaavassa. Saint Croixillakaan ei ryöstetty yhtään yksityiskotia.

Siihen, kuinka monta tuntia kestää, ennen kuin ihmiset alkavat ottaa omin luvin, ei siis ole vastausta. Kyse on olosuhteista, ei kellosta:

1. Puute, joka jatkuu eikä sen loppua näy.
2. Epäoikeudenmukaisuus, todellinen tai koettu, siinä, kuka saa apua.
3. Pitkittyminen, kun apu viipyy päiväkausia eikä kukaan selitä miksi.
4. Epäluottamus poliisiin ja viranomaisiin, joka oli olemassa jo ennen kriisiä.

Siksi yhteiskunnan suunnitelmissa puhutaan niin paljon tiedottamisesta. Siellä, missä ihmiset tietävät, mitä tapahtuu, ja näkevät avun jakautuvan reilusti, järjestys säilyy. Lukitkaa ovi ja pitäkää silmällä, ketä porraskäytävässä liikkuu, mutta älkää kohdelko naapureita uhkana.

Ruoanlaittoa huomaamattomasti vai samaan aikaan kuin kaikki muut?

Kysymys nousee esiin keskustelupalstoilla ja prepper-videoissa. Pitäisikö ruokaa laittaa salaa, ettei kukaan haista tuoksua? Vai samaan aikaan kuin kaikki muut, jotta tuoksu hukkuu joukkoon?

Asiallisesti katsoen sillä on vähän merkitystä. Ruoanlaiton tuoksu leijuu joka rappukäytävässä joka ilta, ja kriisissä useimmat, joilla on varasto, laittavat ruokaa samoihin aikoihin. Tärkeämpää on, että laitatte ruoan turvallisesti, ja se tarkoittaa usein ulkona tai avoimella parvekkeella, missä kaikki näkevät teidät joka tapauksessa. Miten se tehdään, kerrotaan tässä: ruoanlaitto ilman sähköä.

Jonkin verran perusteltua on pitää varaston koko omana tietonaan. Kahtakymmentä kiloa riisiä ei ole syytä esitellä sosiaalisessa mediassa. Mutta kaikki muu puhuu piiloutumista vastaan. Katastrofitutkimus osoittaa, että ihmiset kriisissä useimmiten auttavat toisiaan, ja naapurinsa jo tunteva saa ja antaa apua helpoimmin. Yhdessä löytyy ratkaisuja, joita yksikään perhe ei löydä yksin. Kiovassa naapurien chattiryhmät pitivät huolta vanhuksista, ja naapurit jättivät hisseihin vettä ja keksejä niille, jotka jäisivät jumiin.

Vihje: Laittakaa pata, joka riittää yhdelle naapurille lisää. Se maksaa muutaman kupillisen riisiä ja papuja varastosta ja antaa enemmän turvaa kuin lukittu ovi. Miten verkosto rakennetaan etukäteen, kerrotaan tässä: kriisikaveri ja naapurit.

Asuinpaikka ratkaisee lähes kaiken

Sama kriisi näyttää aivan erilaiselta sen mukaan, missä perhe asuu. Taulukko vertaa neljää tyypillistä asumismuotoa veden, lämmön ja tien kannalta.

	Maatila ja kaivo Norrlandissa	Omakotitalo taajamassa	Saaristo ja rannikon saari	Kerrostaloasunto Tukholmassa tai Göteborgissa
Vesi	Oma kaivo, mutta sähköpumppu pysähtyy	Kunnallinen, paine voi laskea	Oma kaivo, suolaveden riski	Kunnallinen, kannetaan portaita ylös
Lämpö	Usein puuhella tai kamiina	Usein lämpöpumppu tai kaukolämpö	Usein sähkö, joskus kamiina	Kaukolämpö, mutta runko pitää lämmön
Tie	Pitkä matka kaikkeen, auto välttämätön	Lähellä palveluja ja sukua	Lautta tai vene ratkaisee	Lähellä kaikkea, mutta kaikki haluavat samaa tietä
Suurin vahvuus	Polttopuut, tila ja kokemus	Välimuoto, jota voi sopeuttaa	Rauhallista, vähän ihmisiä	Naapurit, palvelut ja turvapisteet
Suurin heikkous	Pitkä matka hoitoon ja apuun	Jäähtyy yhdessä tai kahdessa vuorokaudessa	Eristyneisyys ja haavoittuva sähkönsaanti	Hissi sekä vesi ja viemäri korkealla

Maatila ja oma kaivo Norrlandissa

Maatila pärjää usein pisimpään, mutta vain, jos joku on ajatellut pumppua. Kaivo on hyödytön ilman sähköä, koska uppopumppu pysähtyy virran mukana. Livsmedelsverket (Ruotsin elintarvikevirasto) antaa kaivon omistajille kolme vaihtoehtoa: ämpäri, käsipumppu tai varavoimakone. Tavallinen maanpäällinen käsipumppu pystyy imemään vettä vain muutaman metrin syvyydestä. Syvään porakaivoon tarvitaan syviin kaivoihin tehty käsipumppu tai aggregaatti.

Aggregaatti on ulkona. Jos se kytketään kiinteästi talon sähköjärjestelmään, se on valtuutetun sähköasentajan työ: hän varmistaa, ettei virta pääse verkkoon vahingoittamaan johtoa korjaavaa asentajaa. Puuhellan, talven polttopuiden, kylmässä aitassa olevan pakastearkun ja veden kanssa maatila on lähes omavarainen. Heikkous on etäisyys: hoitoon, apteekkiin ja apuun, jos joku loukkaantuu.

Omakotitalo taajamassa

Omakotitalo on välimuoto. Vesi tulee kunnalta ja toimii niin kauan kuin paine pysyy. Lämpö on heikko lenkki, koska useimmat lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä. Vanhassa omakotitalossa ilman kamiinaa lämpötila voi pakkasella laskea viiteen asteeseen yhdessä tai kahdessa vuorokaudessa. Kaakeliuuni tai kamiina ja viikon polttopuut muuttavat kaiken. Etuna on, että suku, palvelut ja turvapisteet ovat usein lähellä ja että on naapureita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

Saaristo ja rannikon saaret

Saarilla vesi on suuri kysymys. Meren lähellä oleviin kaivoihin voi päästä suolavettä, jos vettä otetaan enemmän kuin sitä muodostuu, ja riski on suurin kuivuuden aikana ja silloin, kun moni käyttää samaa pohjavettä. Havs- och vattenmyndigheten (Ruotsin meri- ja vesivirasto) kertoo, että näin käy yleensä rannan lähellä, mutta harvinaisissa tapauksissa jopa 300 metrin päässä rannasta. Kriisissä, kun kaikki pumppaavat käsin tai aggregaatit käyttävät pumppuja, kaivon vettä kannattaa säästää.

Tie on lautta. Se ratkaisee, milloin pääsette mantereelle, hoitoon ja kauppaan, eikä se kulje myrskyllä. Jos saarella ei ole omaa varavoimaa eikä omaa varastoa, matka mantereelle on matka kaikkeen apuun. Isompi ruokavarasto ja selkeä suunnitelma siitä, miten pääsette lasten kanssa maihin, ovat täällä hyödyllisempiä kuin missään muualla.

Kerrostaloasunto Tukholman tai Göteborgin keskustassa

Suurkaupungissa ongelma on korkeus. Sähköpumput nostavat veden ylempiin kerroksiin. Kun sähköt katkeavat, ne pysähtyvät. Kiovassa talvella 2026 insinöörit kertoivat, että sähköverkko jaksoi nostaa veden 25. kerrokseen, mutta rakennuksen generaattori vain noin viidenteen kerrokseen. Ylempänä asuvat kantoivat vettä ämpäreissä portaita ylös. Hissit seisoivat, ja vanhukset ja liikuntarajoitteiset jäivät käytännössä asuntoihinsa.

Viemäri on toinen ongelma. Jos kaikki kerrostalossa vetävät vessan samaan aikaan ilman, että viemäripumput toimivat, jätevesi voi nousta alimpiin asuntoihin. Lisää juuri kerrostaloja koskevista asioista kerrotaan tässä: varautuminen kerrostalossa.

Järvivesi on lähellä, mutta se ei ole yksinkertainen ratkaisu. Itäisen Mälarenin neljä suurta vesilaitosta toimittaa vettä noin 1,7 miljoonalle ihmiselle, ja noin 700 000 on Göta älvin varassa. Järvestä tai joesta otettu vesi pitää keittää tai puhdistaa, eikä keittäminen poista kemikaaleja. Laskekaa lisäksi logistiikka. Miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat neljä litraa päivässä, tekee neljä miljoonaa litraa eli noin 130 säiliöautollista, joissa kussakin on 30 kuutiometriä, joka vuorokausi. Siksi kunnat asettavat etusijalle sairaalat ja vanhainkodit, ja siksi omat kanisterit kotona ovat kerrostaloasunnossa tärkein asia, joka teillä on.

Suurkaupungin vahvuus on, että ihmisiä on lähellä. Turvapisteitä on enemmän, naapureita on enemmän ja matka apuun on lyhyempi.

Tulipalo on todellinen vaara

Kun sähköt katkeavat, tuli muuttaa sisälle. Kynttilät, vuosiin käyttämättä olleet kamiinat, kaasukeittimet, öljylamput ja aggregaatit. MCF huomauttaa, että kynttilät ovat yleinen asuntopalojen syy ja että kriisissä pelastuslaitoksen avun saaminen voi kestää tavallista kauemmin. Jos mobiiliverkkokin on poissa, hätänumeroon 112 ei voi soittaa.

Ruotsalaista tilastoa nimenomaan pitkien sähkökatkojen aikaisista tulipaloista emme ole löytäneet. Muiden maiden kokemukset ovat selviä. Ukrainan pelastuslaitos laski vuonna 2024 yli 9500 sähköverkkoon ja sähköasennuksiin liittyvää tulipaloa, joista 90 aiheutui generaattoreista. Marras- ja joulukuussa 2022 Ukrainan terveysministeriö raportoi 868 häkämyrkytystä, ja niistä 215 oli lapsia. Texasin sähkökriisin aikana helmikuussa 2021 raportoitiin vähintään 1400 häkämyrkytystä.

Käytännössä se tarkoittaa neljää asiaa:

1. Aggregaatti on ulkona. Ukrainan pelastuslaitoksen mukaan vähintään kuuden metrin päässä ikkunoista ja ovista. Hurrikaanien Katrina ja Rita jälkeen yhdysvaltalaiset tutkijat löysivät myrkytyksiä myös tapauksista, joissa aggregaatti oli ulkona, puolen metrin–kahden metrin päässä talosta.
2. Grilliä, terassilämmitintä ja ulkokeitintä ei koskaan viedä sisälle, ei edes lasitetulle parvekkeelle.
3. Jokaisessa kerroksessa on paristolla toimiva palovaroitin, ja huoneessa, jossa kamiina tai kaasukeitin on, on häkävaroitin.
4. Sammutin ja sammutuspeite ovat esillä, ja kaikki aikuiset osaavat käyttää niitä. Ensimmäisinä minuutteina te olette pelastuslaitos.

Sammuttakaa kynttilät ennen kuin nukahdatte, laittakaa ne tukeviin kynttilänjalkoihin kauas verhoista ja huovista, ja sammuttakaa liesi ja uuni, etteivät ne käynnisty sähköjen palatessa.

Mitä Ukraina on opettanut meille

Syksystä 2022 lähtien ukrainalaiset kaupungit ovat eläneet katkojen kanssa, jotka kestävät tunteja, päiviä ja joskus viikkoja. Se ei ole esikuva, jota kaivata, mutta se on Euroopan paras kokemus siitä, miten kaupunki toimii, kun sähköt katkeavat.

Lämmittelypisteet. Ukraina rakensi verkoston pisteitä nimeltä ”Punkty nezlamnosti”, suunnilleen ”lannistumattomuuden pisteet”. Ne on tarkoitettu yli vuorokauden kestäviin katkoihin, ja niitä on muun muassa kouluissa, virastoissa, teltoissa ja rautatieasemilla. Niissä on lämpöä, vettä, valoa, latausta, internet ja ensiapu, maksutta ja ympäri vuorokauden. Marraskuussa 2023 käytössä oli lähes 11 000 pistettä, ja valtion sovelluksen kartta toimii offline-tilassa, jos sen lataa etukäteen. Ruotsalainen vastine ovat kuntien turvapisteet.

Kerrostalot. Hissi ja vesipumppu ovat kerrostalon heikot kohdat. Ne taloyhtiöt, joilla oli varaa, ostivat yhteisiä generaattoreita, aurinkopaneeleja ja akkuja, jotta hissi ja pumput toimisivat. Useimmilla ei ollut. Perheet täyttivät kanistereita ja ämpäreitä, kun sähköt palasivat, laittoivat ruokaa retkikeittimillä ja nukkuivat makuupusseissa.

Kun ei enää pärjännyt. Yöllä 9. tammikuuta 2026 lämmitys katkesi lähes 6000 kerrostalosta Kiovassa, noin puolesta kaupungin kerrostaloista, kun ulkona oli kymmenen astetta pakkasta. Pormestari pyysi kaikkia, jotka pystyivät, muuttamaan tilapäisesti paikkoihin, joissa oli sähköä ja lämpöä. Hallitus päätti, että koulut siirtyvät etäopetukseen tai pidentävät joululomaa, ja yrityksiä kehotettiin antamaan henkilökunnan tehdä etätöitä. Yhteiskunta ei pysähtynyt, se sopeutui.

Mikä toimi parhaiten. Naapurit. Telegram-ryhmät, joissa pidettiin huolta vanhuksista ja kerrottiin, milloin sähköt tulivat ja menivät. Monet raportit kuvaavat juuri sitä, mitä katastrofitutkimus ennustaa.

Opetuksia Ruotsista

Gudrun-myrsky 2005. Tammikuun 8. päivänä 2005 noin 730 000 sähkönkäyttäjää Etelä-Ruotsissa jäi ilman sähköä. Pisin katko kesti 45 vuorokautta. Lundin yliopiston tutkijat tutkivat Ljungbyn kuntaa, jossa sähkö ja puhelinyhteydet olivat poikki useita viikkoja, ja kuvasivat asukkaiden pitkän listan avuntarpeita. Mutta maaseutu pärjäsi puuhellojen, kaivojen, aggregaattien ja toisiaan katsomassa käyvien naapureiden avulla. Gudrunin jälkeen Ruotsin sähkölakia tiukennettiin, ja asiakkaat saavat nykyään korvausta kahdentoista tunnin jälkeen.

Göteborg 2017. Suuren vesivuodon jälkeen Itä-Göteborgissa noin 10 000 ihmistä sai ohjeen keittää hanavesi. Se on pieni asia Kiovaan verrattuna, mutta se näyttää, kuinka nopeasti arki muuttuu, kun itsestäänselvin asia ei enää olekaan itsestäänselvä. Siksi Göteborgin kaupunki kehottaa nykyään kaikkia kotitalouksia pitämään kotona omaa kriisivettä.

Molemmille on yhteistä, että kriisit olivat paikallisia. Se tarkoittaa, että apua voi tulla muualta maasta ja että on jokin paikka, minne lähteä. Se on todennäköisin kuva ruotsalaisesta kriisistä: ei se, että kaikki lakkaa toimimasta kaikkialla, vaan se, että jokin lakkaa toimimasta siellä, missä te asutte.

Milloin on aika lähteä?

Tässä vedestä, lämmöstä ja tiestä tulee päätös. Pysykää kotona niin kauan kuin teillä on vettä ja pystytte pitämään yhden huoneen lämpimänä. Koti on useimmiten turvallisin paikka, varsinkin pienten lasten kanssa. Suunnitelkaa muuttoa, kun yksi niistä pettää eikä sen odoteta palaavan muutamassa vuorokaudessa. Sivun lopussa oleva tarkistuslista kokoaa merkit yhteen.

Suunnitelkaa etukäteen. Sopikaa kaksi paikkaa, joihin lähteä, eri suunnissa, ja puhukaa heidän kanssaan etukäteen. Pitäkää reitistä paperiversio, sillä puhelimen kartta voi olla poissa. Miettikää polttoainetta: pääsettekö perille sillä, mitä tankissa on, voimatta tankata matkalla? Pitäkää valmiiksi pakattuna laukku, jossa on vettä, ruokaa muutamaksi päiväksi, lääkkeet ja käteistä, katso go-bag ja evakuointilaukku.

Totelkaa viranomaisia. Onnettomuuksissa ja kriiseissä evakuoinnista päättää pelastuslaitos tai poliisi. Kohotetussa valmiudessa päätöksen tekee lääninhallitus (länsstyrelsen), joka voi myös päättää, ketkä jäävät, ja kieltää ihmisiä lähtemästä alueelta. Tietoa tulee kunnalta, P4:ltä, Krisinformation-palvelusta (Ruotsin viranomaisten kriisitiedotus) ja VMA-hätätiedotteista (Viktigt meddelande till allmänheten). Evakuointimääräystä on noudatettava, vaikka se tuntuisi liioitellulta.

Varokaa, kun kaikki lähtevät yhtä aikaa. Ennen hurrikaani Ritaa Texasissa vuonna 2005 yli kolme miljoonaa ihmistä yritti lähteä rannikolta samaan aikaan. Matkat, jotka yleensä kestivät neljä tuntia, kestivät jopa vuorokauden. Osavaltio yhdisti Ritaan 139 kuolemaa, ja niistä 73 tapahtui ennen kuin myrsky edes saapui maihin, muun muassa linja-autopalossa ja kuumuuden vuoksi. Moni lähti, vaikka asui riskialueen ulkopuolella, koska muutamaa viikkoa aiemmin nähdyt Katrinan kuvat olivat pelästyttäneet.

Opetus ei ole, että pitää jäädä hinnalla millä hyvänsä, vaan että ajankohta pitää valita. Lähtekää ajoissa, jos tiedätte jo, että teidän täytyy lähteä. Muuten voi olla viisaampaa odottaa ensimmäisen aallon yli kuin seistä jonossa lasten ja puolen tankin kanssa. Pitäkää autossa aina vettä, huopia ja jotain syötävää.

Mikä kestää

Tämä sivu alkaa syystä toteamuksella, että tilanne on epätodennäköinen. Ruotsissa on varavoimalla toimivia vesilaitoksia, sairaaloita omine varavoimakoneineen, hälytysviranomaisten radioverkko, radio, joka lähettää, kun kaikki muu on pimeänä, kuntia, joilla on suunnitelmat hätävedestä ja turvapisteistä, sekä sähkölaki, joka tekee pitkistä katkoista kalliita sähköyhtiöille. Ja on naapureita.

Useimmat perheet eivät koskaan tarvitse enempää kuin viikon varaston, yhden lämpimän huoneen ja suunnitelman siitä, minne lähteä. Pitäkää huoli vedestä ja lämmöstä ja tietäkää, mitä tietä lähdette. Loput ratkaisette yhdessä ympärillänne asuvien kanssa.