Lumen sulattaminen vedeksi – näin perhe saa juomavettä talvella

Kello neljä on jo pimeää, ja teltta on vihdoin pystyssä. Joku pyytää vettä. Kotoa tuotu termospullo on ollut tyhjä lounaasta asti. Kattila täytetään pöyheällä lumella, keitin sytytetään, ja viiden minuutin päästä pohjalla on loraus harmaata vettä. Haisee palaneelta. Kattila täytetään uudelleen. Ja uudestaan.

Kello seitsemän kaikki ovat saaneet mukillisen kaakaota, pasta on keittämättä ja kaasupatruuna tuntuu epäilyttävän kevyeltä.

Keittimessä ei ole mitään vikaa. Ongelma on se, ettei kukaan ole laskenut. Lumi näyttää loputtomalta vesivarastolta, mutta se on enimmäkseen ilmaa, ja sen sulattaminen vie enemmän polttoainetta ja aikaa kuin melkein mikään muu talvileirissä.

Muistisääntö: laske, valitse, sulata ja säästä

Vedestä tulee helppoa, kun hoidatte sen neljässä vaiheessa:

1. Laske. Montako litraa perhe tarvitsee seuraavaan aamuun mennessä, ja paljonko polttoainetta siihen kuluu?
2. Valitse. Mistä lumesta saa eniten vettä, ja mikä lumi on puhtainta?
3. Sulata. Miten saatte lumesta vettä polttamatta kattilaa tai tuhlaamatta polttoainetta?
4. Säästä. Miten pidätte veden sulana illaksi, yöksi ja aamuksi?

Kokonaiskuva kylmässä ulkona nukkumisesta löytyy täältä: talvitelttailu, telttailu ja ulkona nukkuminen talvella. Miten keittiö toimii pakkasessa talvikaasulla, spriikeittimellä ja ruokatermoksella, kerrotaan täällä: ruoanlaitto ulkona talvella. Tämä sivu käsittelee pelkästään vettä.

Laske: kuinka paljon vettä perhe tarvitsee?

Livsmedelsverketin (Ruotsin elintarvikevirasto) kriisiluku on kolmesta viiteen litraa vettä aikuista kohti vuorokaudessa juomiseen, ruoanlaittoon ja yksinkertaiseen hygieniaan. Se on tarkoitettu kotona koettavaan kriisiin, mutta se sopii yllättävän hyvin talvileiriin. Siellä myös kaikki ruoanlaittoon tarvittava vesi pitää saada lumesta: pastavesi, puuro, illan kaakao ja aamun termospullot.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuinen tarvitsee vuorokaudessa noin kahdesta kahteen ja puoleen litraan vettä ruoasta ja juomasta. Se pätee normaalissa lämpötilassa ja kohtuullisessa liikunnassa. Päivä ahkion ja suksien kanssa ei ole kohtuullista liikuntaa, ja liikunta lisää tarvetta.

Laskekaa näin: noin kolmesta neljään litraa sulatettua lunta henkeä kohti vuorokaudessa. Lapset tarvitsevat hieman vähemmän: neljä–kahdeksanvuotiaat noin 1,6 litraa päivässä ruoasta ja juomasta ja yhdeksänvuotiaasta alkaen noin kaksi litraa. Laskekaa lapset suunnittelussa silti aikuisina. Ylimääräinen menee kuumavesipulloihin, tiskiin ja ylimääräiseen kaakaomukilliseen.

Nelihenkiselle perheelle se tekee kahdestatoista kuuteentoista litraa. Se on paljon lunta ja paljon polttoainetta, ja siksi kannattaa laskea etukäteen.

Mihin vesi menee

Käykää ilta ja aamu läpi ja laskekaa mukit ja kattilat:

• Iltaruoka. Pasta, kuskus tai puuro tarvitsee vetensä, ja se unohtuu laskelmasta helposti.
• Illan juomat. Mukillinen on noin kolme desilitraa. Neljä henkeä, jotka juovat kukin kaksi mukillista, tarvitsevat melkein kaksi ja puoli litraa.
• Termospullot yöksi ja aamuksi. Ne täytetään tulikuumalla vedellä ennen nukkumaanmenoa.
• Kuumavesipullo. Se lämmittää makuupussia yöllä ja on aamun vesi, joten se lasketaan vain kerran.
• Aamiainen. Puuro ja lämmin juoma.
• Päivän juomapullot. Se, mitä juotte päivän aikana seuraavaan leiriin asti.

Suurimman osan voi sulattaa illalla ja aamiaisen aikana. Sulattakaa päivän juomavesi aamiaista tehdessä ja säilyttäkää se termospullossa.

Kun vesi ei riitä

Lievä nestevaje tuntuu päänsärkynä, väsymyksenä, huimauksena, ärtyneisyytenä ja huonompana ruokahaluna. Talvileirissä sellainen pannaan helposti kylmän, pimeän tai pitkän päivän piikkiin. Juominen unohtuu talvella helposti, kun vettä on hankala saada eikä kukaan tunne janoa.

Päänsärky teltassa, jossa on kamiina tai keitin, voi olla myös häkää. Tuulettakaa, menkää raittiiseen ilmaan ja lukekaa merkit täältä: häkä teltassa, ennen kuin päätätte, että kyse oli vain liian vähästä vedestä. Jos teltassa usealla on samaan aikaan päänsärkyä tai pahoinvointia, kaikkien on mentävä heti ulos.

Laske: kuinka paljon polttoainetta lumi vie?

Tässä useimmat laskevat väärin. Lumen sulattaminen vie paljon enemmän kuin veden keittäminen, ja syy on fysiikassa.

Miksi lumi on niin kallista

Kun litrasta miinus kymmenen asteen lunta tehdään kiehuvaa vettä, energia kuluu kolmeen asiaan:

Vaihe	Energia yhteen litraan
Lumen lämmittäminen miinus kymmenestä nollaan asteeseen	noin 21 kilojoulea
Jään sulattaminen vedeksi	334 kilojoulea
Veden lämmittäminen nollasta 100 asteeseen	noin 418 kilojoulea
Yhteensä	noin 770 kilojoulea

Pelkkä jään sulattaminen vie siis yhtä paljon energiaa kuin veden lämmittäminen sen jälkeen nollasta noin 80 asteeseen. Litran kymmenasteista hanavettä keittämiseen tarvitaan vain vajaat 380 kilojoulea. Lumi vie noin kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin hanavesi.

Kilojouleista nestekaasugrammoiksi

Nestekaasussa on noin 46 megajoulea kilossa. Jos kaikki lämpö menisi kattilaan, litra kiehuvaa vettä lumesta vaatisi noin 17 grammaa kaasua. Perheelle, joka tarvitsee neljätoista litraa, se tekee noin 240 grammaa, ja se on ehdoton vähimmäismäärä.

Todellisuudessa suuri osa lämmöstä karkaa kattilan ympärillä olevaan ilmaan, ja tuulella vielä enemmän. Pakkanen, tuuli ja lumen sulattaminen voivat vaatia kolmesta neljään kertaa niin paljon polttoainetta kuin veden keittäminen tavallisissa oloissa. Kahdeksan kilometrin tuntinopeudella puhaltava tuuli, melko kevyt tuulenvire, voi kolminkertaistaa avopolttimella varustetun keittimen kulutuksen.

Tehkää kotikoe keittiövaa'alla

Mikään taulukko ei kerro, paljonko juuri teidän keittimenne kuluttaa. Kotikoe kertoo.

1. Punnitkaa kaasupatruuna keittiövaa'alla ja kirjoittakaa paino muistiin.
2. Sulattakaa täysi kattilallinen tiivistä lunta parvekkeella tai pihalla kylmänä iltana kansi päällä, kunnes vesi kiehuu.
3. Mitatkaa vesi litran mitalla ja punnitkaa patruuna uudelleen.
4. Laskekaa grammat litraa kohti ja kertokaa koko retken litramäärällä, jonka perhe tarvitsee.
5. Lisätkää varaa tuulta varten ja siltä varalta, että jotain läikkyy tai palaa pohjaan.

Koe näyttää myös, kuinka kauan yksi kattilallinen kestää, ja se on hyvä tietää, kun on pimeää ja lapsilla on nälkä. Polttoaine ja kattila kuuluvat sitten tänne: talvitelttailun pakkauslista.

Vihje: Useampi keitin nopeuttaa lumen sulattamista. Jos olette kaksi aikuista ja kummallakin on oma keitin, toisella voi sulattaa lunta ja toisella laittaa ruokaa.

Kamiina tekee työn ilmaiseksi

Jos teillä on teltta, jossa on puukamiina, se palaa joka tapauksessa koko illan. Kattilallinen lunta kamiinan päällä sulaa puilla eikä kaasulla, ja telttakamiinan testissämme veden lämmittäminen kamiinan päällä onnistui ongelmitta. Pitäkää kattilassa kansi, jottei höyry härmisty teltan kankaaseen. Miten kamiina pystytetään ja miten sitä lämmitetään turvallisesti, kerrotaan täällä: kamiinateltta.

Valitse: mistä lumesta saa eniten vettä?

Uusi lumi on enimmäkseen ilmaa. Vastasatanut kuiva lumi painaa 30–100 kiloa kuutiometrissä, kun taas tiivistynyt kevättalven lumi painaa 200–300 kiloa. Kattilallisesta uutta lunta saa siksi vain lorauksen vettä, kun taas sama kattila tiivistä lunta antaa moninkertaisesti. Sivun taulukko näyttää, montako litraa lunta kuluu litraan vettä.

Kolmen litran kattila täynnä tiivistynyttä kevättalven lunta antaa noin kuudesta yhdeksään desilitraa vettä. Kuivalla uudella lumella täytettynä siitä tulee yhdestä kolmeen desilitraa.

Näin löydätte parhaan lumen:

• Kaivakaa pinnan alle. Päällimmäinen irtolumi on ilmavinta. Vähän syvemmällä lumi on usein tiiviimpää ja painavampaa.
• Leikatkaa kinoksesta. Tuulen pakkaamasta lumesta saa lapiolla leikattua paloja, ja paloja on helppo kantaa.
• Pakatkaa lumi pussiin. Täyttäkää tiivis pussi lumella. Lumi tiivistyy kantaessa, ja pussista tulee varasto keittimen viereen.
• Jäästä saa eniten. Järven jääpalat ovat lähes pelkkää vettä, mutta ottakaa niitä vain jäältä, jonka tiedätte kantavan.

Avannosta otettu vesi säästää eniten polttoainetta

Joskus juomaveden voi ottaa jäähän tehdystä reiästä, jos olosuhteet ovat oikeat ja teillä on jotain, jolla reiän saa tehtyä. Se säästää paljon, koska vesi on jo valmiiksi nestettä. Sulatusvaihe, reilut 40 prosenttia energiasta, jää kokonaan pois.

Keittäkää järvivesi aina kiehuvaksi. Menkää jäälle vain, jos tiedätte sen kestävän, ja lukekaa ensin tämä: jääturvallisuus lasten kanssa, ennen kuin kukaan perheestä lähtee jäälle kairan tai kirveen kanssa.

Valitse: onko lumi puhdasta?

Juuri satanut lumi kaukana teistä ja ihmisistä on yleensä tarpeeksi puhdasta sulatettavaksi. Ongelma on teidän ympärillänne oleva lumi.

Bakteerit ja loiset

Leirin lähellä olevaan lumeen on voinut joutua virtsaa, koirien ja eläinten ulosteita sekä kenkien likaa. Pakkanen ei tee siitä puhdasta. Giardia-loisen kystat säilyvät elossa pitkään, etenkin kylmässä ja kosteassa, ja sairastumiseen riittää hyvin pieni määrä. Älkää siksi koskaan juoko käsittelemätöntä vettä järvistä ja vesistöistä.

Bakteerit, virukset ja loiset kuolevat, kun vesi kiehuu voimakkaasti kuplien. Antakaa sulatetun lumen kiehua hetken.

Tämä pitää keittää:

• vesi, joka juodaan sellaisenaan tai josta tehdään mehua
• vesi lasten pulloihin
• kaikki järvestä tai vesistöstä otettu vesi

Tätä ei tarvitse keittää erikseen: vesi, joka kiehuu joka tapauksessa pastan, puuron tai keiton mukana. Se säästää kokonaisen kierroksen polttoainetta.

Kemikaalit ja lika

Keittäminen tappaa bakteerit ja loiset, mutta se ei tee vedestä turvallista, jos siinä on polttoainetta tai kemikaaleja. Suola ja noki jäävät veteen. Kaupungin lumeen tulee epäpuhtauksia liikenteestä, tiesuolasta, hiekasta ja ilmasta laskeutuvista hiukkasista. Älkää siksi koskaan ottako lunta aurausvallista, tienpientareelta, parkkipaikalta tai moottorikelkan jäljistä.

Leirin kolme kulmaa

Päättäkää, missä kaikki on, ennen kuin kukaan ehtii tallata lunta:

1. Lumikulma on vähän matkan päässä teltasta, mieluiten tuulen yläpuolella, koskemattomassa lumessa. Merkitkää se sauvalla tai kepillä, älkääkä antako kenenkään astua siihen.
2. Keittiö on lumikulman ja teltan välissä, lumen päälle asetetulla levyllä ja suojassa tuulelta.
3. Vessakulma on kaukana toisessa suunnassa, tuulen alapuolella.

Se kuulostaa itsestään selvältä, mutta pimeässä otsalampun valossa kaikki lumi näyttää samalta. Näyttäkää kulmat lapsille, kun on vielä valoisaa.

Lumi, jossa on väriä, havunneulasia, nokea tai eläinten jälkiä, saa jäädä paikalleen. Jos vesi maistuu oudolta, vaikka se on keitetty, kaatakaa se pois ja hakekaa uutta lunta muualta.

Sulata: näin se käy nopeasti eikä vesi maistu palaneelta

Perusasioita on vähän, mutta jokainen vaihe säästää polttoainetta tai kattilallisen.

1. Aloittakaa aina vedellä pohjalla. Kuiva lumi kuumaa pohjaa vasten palaa pohjaan, ja vesi maistuu palaneelta. Säästäkää edellisestä kierroksesta loraus aloitusvettä termospulloon, niin seuraava kattilallinen pääsee heti alkuun.
2. Lisätkää lunta vähän kerrallaan. Lisätkää sitä mukaa kuin se sulaa, ja sekoittakaa. Iso lumikasa pienen lätäkön päällä eristää ja sulaa hitaasti.
3. Laittakaa kansi päälle. Se säästää polttoainetta, ja riittävän iso kattila nopeuttaa sulattamista.
4. Sulattakaa paljon kerralla. Kun keitin sytytetään kerran ja sulatetaan vesi kaikkiin termospulloihin, säästyy enemmän kuin keittämällä mukillinen kerrallaan.
5. Keittäkää juotava vesi kiehuvaksi. Antakaa sen kiehua voimakkaasti hetken, ja kaatakaa se heti termospulloihin.

Sijoittakaa keitin tuulensuojaan, mutta älkää koskaan rakentako kaasupatruunaa kokonaan umpeen. Patruuna voi ylikuumentua. Siitä kerrotaan tarkemmin oppaassa talvisesta ulkoruoanlaitosta, samoin kuin siitä, mitä tehdä, jos joku polttaa itsensä.

Älkää koskaan sulattako lunta suljetussa teltassa

Lumen sulattaminen kestää kauan, ja tuulella on houkuttelevaa istua teltan eteiseen. Kaasukeitin tai spriikeitin suljetussa teltassa voi tuottaa häkää. Sulattakaa lumi ulkona. Jos sää pakottaa keittimen eteiseen, eteisen on oltava kokonaan auki, jonkun on istuttava hereillä vieressä ja keitin sammutetaan heti, kun vesi on valmista.

Maku

Sulatettu lumi maistuu usein lattealta. Sulatusvedestä puuttuvat hanaveden mineraalit, ja mehu, urheilujuoma tai vähän suolaa ja sokeria tekee siitä maukkaampaa. Fyysisessä rasituksessa elimistö tarvitsee lisäksi suolaa nesteen mukana. Mukillinen lientä illalla antaa molempia, ja lapset juovat enemmän, kun juoma maistuu joltain.

Säästä: näin vesi ei jäädy

Veden säästäminen on yhtä tärkeää kuin sen sulattaminen. Pullossa jäätynyt vesi pitää sulattaa uudelleen.

• Termospullot täynnä tulikuumaa vettä. Täyttäkää ne ennen nukkumaanmenoa, niin aamupuuron vesi on valmiina eikä kenenkään tarvitse sytyttää keitintä pimeässä.
• Pullo makuupussiin. Täyttäkää pullo kuumalla vedellä, pujottakaa sen päälle villasukka ja laittakaa se makuupussiin. Pullossa on oltava tiivis korkki, ja sen on kestettävä kuumaa. Se lämmittää yöllä ja antaa sulaa vettä aamulla. Lasten ei pidä nukkua kuumavesipullon kanssa, joten se on aikuisen makuupussissa. Miten pullolla esilämmitetään lapsen makuupussi, kerrotaan täällä: talvitelttailu lasten kanssa.
• Pullo ylösalaisin. Jää alkaa yleensä muodostua veden pintaan. Kun pullo seisoo korkkinsa päällä, jää muodostuu pullon pohjalle eikä kierteisiin, ja korkin saa helpommin auki. Tarkistakaa ensin, että korkki on tiivis.
• Kaivakaa kanisteri lumeen. Lumikinokseen kaivettu kanisteri tai ämpäri pitää veden sulana melko kovallakin pakkasella. Lumi eristää.
• Pieni kylmälaukku ahkioon. Se pitää pakkasen ulkona samalla tavalla kuin se kesällä pitää lämmön ulkona, ja tavalliset pullot pysyvät sulina pidempään.
• Älkää täyttäkö piripintaan. Jää vie noin yhdeksän prosenttia enemmän tilaa kuin vesi, joten täysi pullo voi haljeta jäätyessään.
• Lähellä kehoa päivän aikana. Pieni pullo sisätaskussa ei jäädy, ja se on käden ulottuvilla joka tauolla.

Lisää siitä, miten pullo ja makuupussi tekevät yöstä lämpimämmän, löytyy täältä: lämmin uni teltassa talvella.

Lapset ja vesi

Lapset unohtavat juoda leikkiessään, ja kylmällä he sanovat harvoin olevansa janoisia.

• Oma nimikoitu muki. Jokainen tauko alkaa sillä, että kaikki juovat mukillisen.
• Haaleaa, ei kuumaa. Lämmin juoma tuntuu hyvältä, mutta laimentakaa sitä kylmällä vedellä, jottei kukaan polta suutaan.
• Makeaa, kun joku palelee. Väristelevä lapsi tarvitsee jotain makeaa juotavaa ja kuivat vaatteet. Mitä tehdä, jos se ei auta, kerrotaan täällä: alilämpöisyys ja paleltumat.
• Antakaa lapselle tehtävä. Tiiviin lumen kaivaminen lumikulman pussiin on oikea tehtävä, ja se pitää lämpimänä. Keittimellä olevasta kattilasta huolehtii aikuinen.

Siksi kenenkään ei pidä syödä lunta

Lumen syöminen houkuttaa lapsia, mutta se on huono tapa juoda. Elimistön on itse sulatettava jää ja lämmitettävä vesi ruumiinlämpöiseksi. Se vie noin 490 kilojoulea eli noin 120 kilokaloria jokaista litraa kohti. Se jäähdyttää suuta ja kurkkua ja vie lämpöä, jota lapsi tarvitsee parempaan. Sulattakaa lumi kattilassa ja antakaa se lapselle lämpimänä.

Kun lähdette kauemmas

Yhden yön lähellä autoa pärjää kotoa tuodulla vedellä termospulloissa. Mitä kauemmas menette, sitä enemmän vedestä on saatava lumesta ja sitä enemmän polttoainetta on oltava kuormassa mukana – katso ahkio ja varusteet. Paljakalla on talvella harvoin virtaavaa vettä, ja tuuli heikentää keitintä. Miten sellainen retki suunnitellaan, kerrotaan täällä: telttailu tuntureilla talvella.

Sama laskelma pätee, jos vesi katkeaa kotona. Miten perhe pärjää, kun hana lakkaa toimimasta, kerrotaan täällä: vesivalmius.

Laske, valitse, sulata ja säästä yhden illan aikana

Tältä ilta voi näyttää, kun vesi on suunniteltu:

• Ennen lähtöä: kotikoe on tehty, polttoaine laskettu ja termospullot täytetty tulikuumalla vedellä.
• Perille päästessä: lumikulma merkitään, ja lapset täyttävät pussin tiiviillä lumella, kun teltta pystytetään.
• Kun keitin on sytytetty: ensin aloitusvesi, sitten lunta vähän kerrallaan kansi päällä. Iltaruoan vettä ei tarvitse keittää erikseen.
• Ennen nukkumaanmenoa: juomavesi keitetään, termospullot täytetään ja kuumavesipullo laitetaan makuupussiin.
• Aamulla: pullosta saadaan vesi puuroon, kun keitin sulattaa päivän veden termospulloihin.

Silloin kenenkään ei tarvitse seistä odottamassa harmaata vesilorausta kattilan pohjalle pimeässä ja viidentoista asteen pakkasessa.