Adventtikynttelikkö luonnonmateriaaleista – tee kynttelikkö koivupölkystä

Luonnonmateriaaleista tehty adventtikynttelikkö alkaa puukorista ja päättyy metsäkävelyyn. Valkotuohinen koivupölkky, vähän sammalta, muutama käpy ja punaisia puolukoita – siitä syntyy kynttelikkö, joka näyttää joulukuun metsältä, ja lapset voivat tehdä suurimman osan itse.

Ainoa asia, joka vaatii harkintaa, on tuli. Kuiva sammal, kävyt ja puu syttyvät helposti, ja adventtikynttelikkö on esillä vuoden pimeimpinä viikkoina, kun kodeissa palaa eniten kynttilöitä. Siksi tämän sivun kynttelikkö on tehty niin, etteivät liekit koskaan pääse lähelle mitään, mikä voi syttyä: kynttilät ovat metallipidikkeissä, pölkky on tarjottimella ja luonnonmateriaalit ovat matalalla.

Adventti 2026 – milloin kynttilät sytytetään?

Ensimmäinen adventtisunnuntai 2026 on sunnuntai 29. marraskuuta. Sen jälkeen tulevat toinen adventti 6. joulukuuta, kolmas adventti 13. joulukuuta – samana päivänä kuin lucia – ja neljäs adventti 20. joulukuuta. Rakentakaa kynttelikkö ensimmäistä adventtia edeltävänä viikonloppuna, niin se on valmiina, kun ensimmäinen kynttilä sytytetään.

Ensimmäinen kynttilä sytytetään kaikkina neljänä sunnuntaina, ja se jää aina lyhyimmäksi. Riski on suurimmillaan, kun kynttilä on palanut melkein loppuun, joten pitäkää kotona varakynttilää ja vaihtakaa ennen kuin liekki laskeutuu pidikkeeseen asti. Yllä oleva taulukko näyttää, mitkä kynttilät sytytetään minäkin sunnuntaina.

Kerää materiaalit metsästä

Yhdistäkää keräys retkeen: adventtiretki. Ottakaa kori ja etsikää:

• Sammalta – kourallinen tai kaksi riittää. Ottakaa sieltä, missä sitä kasvaa paljon, älkääkä koskaan raapiko kiveä tai kantoa paljaaksi.
• Käpyjä – pienet kuusen- ja männynkävyt sopivat parhaiten, isot kaatuvat.
• Puolukanvarpuja – muutama oksa, jossa on kiiltävät lehdet, mieluiten marjoineen.

Ruotsin jokamiehenoikeuden mukaan saatte ottaa maahan pudonneita käpyjä ja oksia sekä sammalta ja jäkälää, jotka eivät ole rauhoitettuja – mutta vain sen verran kuin kynttelikköön tarvitaan. Elävien puiden oksia ja kuusenhavuja ette saa katkoa ilman maanomistajan lupaa. Lisää säännöistä kerrotaan oppaassa: jokamiehenoikeus.

Itse koivupölkyn otatte puukorista tai ostatte klapisäkissä. Kaatuneet puut ja lahopuut metsässä kuuluvat maanomistajalle.

Siksi kynttilöiden pitää olla metallissa

On houkuttelevaa porata pölkkyyn neljä reikää ja painaa kynttilät suoraan puuhun. Älkää tehkö niin. Elävän tulen pitää olla jonkin palamattoman päällä, ja kun kynttilä palaa loppuun kuivassa puussa olevassa reiässä, puu jatkaa palamista.

Käyttäkää sen sijaan metallisia kynttilänpidikkeitä, joissa on valumissuoja – niitä on sekä tasajalkaisia että puuhun painettavalla piikillä – tai neljää lämpökynttilälasia. Asettakaa ne vähintään kämmenen leveyden päähän toisistaan, jotteivät kynttilät lämmitä toisiaan. Laittakaa sitten koko pölkky peltiselle, keraamiselle tai lasiselle tarjottimelle, ei koskaan suoraan liinalle tai puupöydälle.

Sammal kuivuu – ja muuttuu sytykkeeksi

Metsästä tuotu sammal on kosteaa ja vihreää, mutta sisällä se kuivuu noin viikossa ja syttyy silloin yhtä helposti kuin sytyke. Suihkuttakaa sitä kevyesti vedellä joka sunnuntai ja pitäkää se aina matalalla jalan ympärillä, ei koskaan ylhäällä kynttilänpidikkeiden luona. Sama koskee käpyjä ja puolukanvarpuja: kaikkien luonnonmateriaalien pitää olla reilusti liekkien alapuolella.

Älkää koskaan laittako kuusenhavuja, jäkälää tai kuivia oksia niin, että ne törröttävät kynttilöiden välissä. Palavat kynttilät yhdessä helposti syttyvien koristeiden kanssa ovat se, mistä palontorjunnan asiantuntijat varoittavat eniten.

Paristokynttilät, kun lapset ovat pieniä

Kun kotona on alle kouluikäisiä lapsia, paristokynttilät ovat turvallisin valinta. LED-kruunukynttilät ja -pöytäkynttilät eivät kuumene, ne voivat olla esillä koko päivän, ja lapset voivat sytyttää ja sammuttaa ne itse sunnuntaina. On myös lepattavalla valolla varustettuja paristokynttilöitä, joita on kaukaa vaikea erottaa oikeista.

Jos valitsette eläviä kynttilöitä, noudattakaa kolmea yksinkertaista sääntöä:

• Aikuinen on aina huoneessa, kun kynttilät palavat.
• Sammuttakaa kaikki kynttilät, kun lähdette huoneesta, lyhyeksikin aikaa.
• Asettakaa kynttelikkö paikkaan, jossa se ei voi kaatua, ja kauas verhoista.

Kuka tekee mitä – lapset ja aikuiset

• 4–6-vuotiaat: lapsi kerää sammalta ja käpyjä, asettelee sammaleen jalan ympärille ja valitsee käpyjen paikat.
• Ikä 7–9: lapsi asettaa kynttilänpidikkeet oikealle etäisyydelle kämmenen leveyttä mittana käyttäen ja suihkuttaa sammalta joka sunnuntai.
• Ikä 10 ja ylöspäin: lapset voivat tehdä koko kynttelikön itse, kun aikuinen halkaisee tai sahaa pölkyn.

Joulun jälkeen

Kun joulu on ohi, viekää sammal ja puolukanvarvut takaisin metsään tai laittakaa ne kompostiin. Kävyt voi säästää ensi vuoteen, tai niistä voi syksyllä tehdä käpykummitukset, ja pölkky palaa puukoriin.

Kynttelikkö sopii hyvin yhteen näiden kanssa: ikkunassa Kepeistä tehty tähti ja itse tehty joulukalenteri, jossa on pieni seikkailu joka päivä. Lisää ideoita adventtiin ja jouluun olemme koonneet tänne: Joulu lasten kanssa.